tiistai 10. lokakuuta 2017

Hahmotusta

Se on vähän niin kuin palapelin kokoamista - tämä sisustaminen. Varsinkin nyt, kun pitää löytää sille kaiken maailman kipolle ja kupille uudet paikat. Arvaa vaan, monta kertaa on hutia otettu, kun lusikat, haarukat, kauhat ja kapustat on uudessa paikassa. Ne löytyvät nyt lähempää, jos hellan äärestä asiaa tarkastellaan. Silloin, monta vuotta sitten, kun tehtiin tuo saareke, siihen piti jo silloin laittaa nuo em. tavarat. Se vaan jotenkin lipsahti ja niistä laatikoista tuli varsinaisia löytölaatikoita.

Tykkään kauniista astioista. Toimivista astioista. Arkiastioista. Pyhäastioista. Juhla-astioista. Voi vaan kuvitella, miten paljon meiltä löytyy astioita.

Tässä yhteydessä onkin hyvä tehdä perkaus. Ei niin kivat tavarat saavat lähteä. Samoin sellaiset, joita ei ole viimeiseen kahteen vuoteen käytetty. Kylmästi pois. Tehdään tilaa uudelle :)

Niinhän siinä sitten kävi, että katon palanen maalattiin uudelleen.
Hieman se himmeni ja nyt sitä ei enää muistakaan. Jotenkin silmä vaan tottuu.
Ja, varsinkin, kun saa tavaroita paikoilleen, kokonaisuus hahmottuu eri tavalla.
Meitsi taiteili ja kurkotteli niin, että hartiat on ollut jumissa.
Kyllä se tästä...
 
Pöytäkin saatiin omalle paikalleen ja sitten alkoi lampun paikan etsiminen.
Onneksi on sen verran tuhti pöytä, että kesti Isännänkin seikkailut.
 
Valoa! Ristalliruunu tuli koristamaan pöydän päälle.
Nyt onkin vuorossa verhot.
Kun en tapettiin saanut sitä kaipaamaani punaista, se tulee verhoihin.
Punaista on toki matossa, mutta näin loppuvuoteen se tuo kivasti lämpöä.
On muuten vimpan päälle ihania nuo villamatot. Jalan alla niin suloisen lämmin.
Olen niitä hankkinut puotiinikin...
 
Kun pöytä siirtyi uudelle paikalle, piti vähän testailla siihen sopivia pöytäliinoja.
 
Hmm..nyt tämän hetken henkiseen tilaani hieman liian tumma
 
                                                   Vaalennetaan sitä toisella liinalla.
                                                                     Ei huva.

Tykkään niin tästä silkkiliinasta, mutta on aivan liian pieni tähän pöytään.


No kokeillaan sitä toisen liinan päälle.
Kahdet hapsut - ei kiva.
 
Alla oleva pellavaliina on sopivan rouhea.
Tämä pikkuliina jää vähän liisuksi.
 
                                     Kudottu pellavaliina antaa tarvittavaa värikontrastia.

Jotta vaalea liina pysyy siistinä - edes jonkin aikaa - arkikäytössä on tabletit.
 
Liinaleikki oli kivaa.
Hetkessä muuttui ilme, kun vaihtoi liinan toiseen.
 
                                           Olen suorastaan rakastunut näihin vanhoihin, jugend-ajan
                                           helmilamppuihin! Semmonen oli pakko saada. Keittiöön.
                                           Siitä puuttuu - niin kuin niin usein näistä vanhoista lampuista                                              helmirivejä, muttei se haittaa yhtään!

Pientä fiilaamista vielä riittää. Miten se onkin niin hidasta näillä loppumetreillä?

Mutta hyvä näin. Hyvillä mielin tätä loppua kasaan raavitaan.


Palataan.
 
Klemmari
 
#vanhatalo #hirsitalo #tuparemontti #pienipintaremontti #pöytäliina #kokeilu #sisustus #valaistus #lamppu #kristallikruunu #keittiö

 
 

 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti