sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Ikkunan pesua

Tämä on meillä mainitsemisen arvoista. Sen verran harvoin näitä vanhoja, hauraita ikkunoita tulee avattua. Mutta joskus on pakko. Näin syksyllä, kun muutenkin päivät lyhenee ja pimeys lisääntyy, valoa lisätään jopa ikkunoita pesemällä. Se on taivahan tosi, että maisema kirkastuu pelkästään ikkunoiden pesulla!

Maalla asuessa ikkunat ei ole jokakeväisessä tai -syksyisessä ohjelmassa. Ajan saatossa toki mm. ikkunoiden väleihin kertyy kaikenalaista seittiä, kuollutta kärpästä yms. Tällä kertaa meillä pestiin nuo neljä tuvan/keittiön ikkunaa sekä olohuoneen ikkuna. Siinäkin meni koko päivä!

Hirvee homma, kun nauloilla kiinnitetyt ja
 tosi tiiviisti kiinni olevat tuplat saatiin irti.

Olohuoneen säleverhoon palautetiin väri. 
Säle sälältä on pölyt pyyhitty.
Kuka käskikään hankkia ruskea kaidin, jossa kaikki pöly näkyy?

Tuplissa oli ikivanhat mitään sanomattomat tiivisteet, jotka rapsutettiin pois.

Tilalle tuli tämä P-tiiviste, joka istuu todella hyvin ja
 tuntuu tiivistävän juuri niinkuin pitääkin. Kuinkahan lämmin meidän tuvasta tuleekaan.....
Tiiviste on valkoista, mutta meidän kamerassa on nyt joku pikku värivika....

Jouku kummajainenkin välillä pelotteli ulkopuolella...
 
Ikkunan pesussa käytin pienen pisaran tiskiainetta ja etikkaa.
 Kyllä tuli kirkasta! Nuo kivasti valehtelevat, vanhat lasit hohtavat!
Ja koko huusholli tuoksuu raikkaalta.
 Innostuin todella tuosta vanhan kansan puhdistusaineesta!
 Onko sinulla kokemusta etikan käytöstä siivouksessa?
 
Klemmari

torstai 26. syyskuuta 2013

Valokuvatorstai

Tämän viikon haasteena on Pisarat. Etsipä tästä kuvasta pisara!

Lisää kuvia voit katsella  täällä .

Klemmari

tiistai 24. syyskuuta 2013

Sisällä ja ulkona

Niin se on. Nyt ei tiedä, kummassa olis. Hirveesti on kaikenlaista, mitä tekis mieli ja tarttis tehdä. Mutta tehdään se, mikä tärkeintä on. Niinkun valot:)

Kierrätystä, kierrätystä...
ystävän kuormasta tuli tämmönen valaisin.
Se löysi paikkansa  olohuoneesta.

                                     Se sopiikin varsin hyvin tähän meidän selkeämpään linjaan.

Keittiön työpöytää somistaa ruusunmarjat ja on siellä yksi kukkakin.
 Vanha lasipurkki toimii säilytyspurkkina. Vanha pöytäliinan pitsi tuo romanttisuutta.....
 
Tässä joku päivä Isäntä teki klapeja ahkerasti ja minä, tietty, yritin avittaa häntä edes ruokahuollon merkeissä ja vein mm. termoskannulla espressokahvit kannon nokkaan. Vastaleivotusta myslileivästä oli purtava......

                                             Tomaatteja on kärrätty kasvihuoneesta urakalla.
                                             On punaista, perinteistä, on keltaista, mustaa, luumua, pihviä....
                                              joku pv näistä tulee ketsuppia.
                                              Eikä ole yhtäkään E-kirjainta säilytysaineena!
Samppanjan värinen ruusukin vielä jaksaa.
Tänään juuri katselin ja huomasin pari nuppua vielä olevan....
 
Syysterveisin
Klemmari
 

perjantai 13. syyskuuta 2013

Omppuaikaa

Syksysää on hellinyt meitä. Ihania, lämpimiä ja aurinkoisia päiviä on riittänyt. Sadonkorjuu on hoitunut hyvässä säässä. Meidänkin pellolla vuokralainen huruutteli kovaa vauhtia. Niin, kovaa, etten meinannut ehtiä sitä kuvaan saamaan:)

 
Meillä on ollut nyt omenaviikko.
 
Saimme saavillisen omenia (nuo kuvassa olevat on omasta puusta)
ja nyt on tehty hilloa, mehua, piirakkaa, puuroa.....ja vaikka mitä:)
 
Omenasta on moneksi ja nyt onkin hyvä kerätä vitamiinit talteen.
 
Klapejakin on tehnyt.
 
Ja, Wiirullakin kaikki hyvin.
 
Nautitaan mekin syksystä!
Klemmari
 
 
 
 

maanantai 2. syyskuuta 2013

Syyskuuta

Niinhän siinä taas kävi - kun syyskuu alkoi, alkoi meillä mööpliseeraus ja värien vaihto. Se iskee odottamatta ja niin suurella voimalla, ettei sitä pysäytä mikään:)

Tuosta kodinhoitohuoneesta se oikeastaan alkoi. Sieltä vapautui yksi metallihyllykkö, joka tosin löysi jo paikkansa keittiöstä, mutta sen jälkeen sitä katseli vähän uusin silmin ympärilleen. Nyt siis oli vuorossa olohuone. Musta väri nousi taas esille, niinkuin yleensä syksyisin. Musta on mulle tuttu väri, onhan se talvi-ihmisten (väreissä) perusväri vaatteissa ja se voi olla myös värinä kotona. Käytän mustaa säännöllisesti, silloin tällöin. Syksyisin. Enkä ainoastaan silloin, kun se on muodissa. Se on vähän niikun lämpimän kolon rakentamista, jonne voi käpertyä syksyn viimoja ja maailman pahuutta pakoon. Ihanaa, syviä, tummia värejä, ripaus raikkautta....

Sohvalle vanha päiväpeite ja sekin nurinpäin. Kukkakuosi ei nyt oikein iske. Paitsi pikkusen. Noissa vaaleissa tyynyissä. Hillitysti.

Sohvapöydälle vanha pellavaliina, jonka päälle mielestäni todella kaunis pienempi, kirjailtu liina. Siinä on kauniit pellavan sävyt.

Sohvalle putkahti viime syksynä hankitut tyynynpäälliset, jotka löytyivät kesätauolta kaapista.

Vanha nahkatuolikin pääsi olohuoneeseen. Taustalla oleva musta pöytälamppu oli jo valmiina, se vaan siirtyi uuteen paikkaan.

Carl Larssonin omakuva on mielestäni tyylikäs. Mustat kehykset tulevat hyvin esiin keltaselta tapetilta. Taulussa puolestaan on vanha, pikkusen kellastuntu tausta.

Ja verhot. Niitäkin on taas vaihdeltu. Löysin tämmösen kauniin ns. kiinansilkkiverhon. Tai niitä oli jossain vaiheessa 2 kpl, mutta nyt se toinen ei halunnut näyttäytyä mulle.

Verhossa on jonkinlaista kiinalaishenkistä kuvioo sekä elävää pintaa lisää eri paksuiset langat.
 
Joten, nyt mennään näillä. Tai tällä yhdellä verholla.
 
Vielä on suunnitelmissa kattovalaisimen vaihto. Ristallit ei nyt miellytä silmää. Ainakaan tuossa Maria Theresassa...... Samoin matot vaihtuu, kunhan seuraavan kerran siivotaan.
 
Jaa että mitä laatikolle kuuluu??!!
Se on tuulettumassa ja kuivumassa ja odottaa sisämaalausta. Siitä kuullaan vielä.
 
Ihanaa syysviikkoa Sinulle!
Klemmari