torstai 27. joulukuuta 2018

Jouluraportti

Tadaa! Hengissä ollaan, vaikka ollaankin vietetty erilainen joulu!

Aatto alkoi aamupäivällä, kun suuntasimme kohti Kangasalaa, jossa piipahdimme vanhemman poikani luona viemässä joulutervehdys. Sieltä matka jatkui kohti Vanajanlinnaa. Jonkun matkaa Kangasalta ajettuamme Isäntä kysäisi, missä se meidän pukupussi mahtaa olla? UBS! Sehän jäi makkarin oveen roikkumaan.

HÄN kilttinä miehenä ilmoitti, että kyllä se voidaan hakea. Vaikka huomenna. Tein nopeat laskelmat olemassa olevista vaatteista ja päätin, että pussia EI lähdetä hakemaan. Koskaan ei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin. Niimpä meilläkin oli laukuissamme yhteensopiva valikoima vaatteita. Niillä mentiin. Eihän kukaan tiedä, mitä meillä oli mielessämme.

Saavuimme puolen päivän aikaan jouluaattona Vanajanlinnaan. Ihana ilma. Aurinko paistoi. Pakkasta n. - 14. Täydellistä!

                                           Siinä hän on. Pitkäaikainen haave.
                                          Kannatti odottaa.

                                         Sykähdyttävän upea paksu ja painava tammiovi.
                                         Avautuukohan se kolkuttajalle?

Ystävällinen henkilökunta otti meidät vastaan. Tervehti ja hymyili. Luxusta.

                                                                 Kuninkaallinen aula.
                                                  Pehmeät matot...houkuttelevat sohvat....

Tätä juuri olin odottanut - erkkeriä!
Siinä se nyt on - aivan edessäni.
Wau!

Huone oli muutenkin tyylikäs
Aikuiseen makuun sopiva.

Oli ensimmäisen shamppanjan paikka.

Tähtäsimme puuroaikaan ja saimmekin nauttia makoisan puuron 
sekä nauttia linnan kahvipöydästä.
Siitä alkoi meidän joulu.

Joulubuffet oli ennakkoon sovittuun aikaan.
Nimellä varattuna.
Hovimestari ohjasi pöytään.
Tarjoilija tuli ottamaan juomatilauksen.
Tyylikästä.

Buffet ole jouluinen, todella maistuva. 
Kalat fressejä, rosolli kylmää.
Nautinto.

Linnan puiston valaistusta

Kaunista - jouluista

Piha-alueella myös kuusi loistossaan

Joulupäivän maittavan aamiaisen jälkeen lähdimme kävelylle.

Talviset maisemat.

Upeat kiviportaat

Linnan muuri 
Kelpasi poseerata linnan puistossa talviaikaan

Lenkin jälkeen maistui terästetty kaakao.
Ystävällisesti tarjoiltuna

Joulupäivän iltana sama järjestys ruokailussa.
Ruoka oli aivan eri kuin aattona. 
Loistavaa!

Tullessamme aattona, paistoi aurinko.
Lähtiessämme Tapaninpäivänä, pilkisti myös aurinko.
Hyvä flow. 

Ikimuistoinen kokemus tuosta joulusta jäi.
Hyvässä mielessä.

Jos jotain muuta mainittavaa sanoisi, kylpyhuone oli eri maata kuin varsinainen huone. Tai rakennus.
Kömpelö.

Niin hyvät fibat kuitenkin jäi, että harkitsemme uudelleen vierailua.
Ehkä jo ensi kesänä....
Ensi jouluksi on jo suunnitelut ystävien kanssa tapaamista tuolla...


Huoh, ihana Joulu!

Klemmari


#vanajanlinna




perjantai 21. joulukuuta 2018

Joulutervehdys

Me käymme joulun viettohon....



Lokoisaa ja Mukavaa Joulua!

Klemmari

maanantai 17. joulukuuta 2018

Joulu on jo ovella

Tadaa! Jouluviikko.
Pian alkaa päivä pidentyä ja mennään taas kohti valoa!

Tämä kaamosjakso olikin aikmoinen kaikkine vesisateineen ja pimeine päivineen.
Siksi mieli onkin nyt kepeä - allakan näyttäessä joulun olevan jo aivan ovella.

Tänä vuonna kunnostauduin jo ajoissa lintujen ruokintaan. Hankin kauralyhteet jo aikoja sitten.
Säilytin niitä niin, ettei hiiret niihin pääsisi. Kuinkas kävikään! Pari lyhdettä oli tehty silpuiksi ja kaikki jyvät syöty. Arvaa harmittiko! Kuva on viime vuotinen.

Tässä joulun odotuksessa on ollut mieleen painuvia hetkiä.
Olimme Raskasta Joulua-konsertissa ja tykkäsimme kovasti. Tapasin jälkikasvuani Tampereella yhden iltapäivän verran. Vietimme sen ruokailemalla kaikille ennen kokemattomassa ravintolassa. Hieno kokemus sekin. Läheisiä on aina kiva tavata. Samalla huomaa, miten ne lapsenlapset niin kasvaakin....😍

                                           Ajankohtaisia kakkuja. Tällä kertaa viikunakakkuja.

Myös juureen tehtyä leipää on viime aikoina leivottu.
Nytkin on muhimassa auringonkukkaleipä 💓


Kotona on vähän mööpliseerattu. Sain oikein insipiksen kaamoksen karkottamiseksi.

Ostin vanhan kirjahyllyn. Se löysi paikkansa tuvan nurkasta. Eli keittiöstä.
Se on ikäänkuin samaa maata toisessa kulmassa olevan mustan astiakaapin kanssa.

Ylähyllyn valloitti keittokirjat. 
Niitä kun on jokunen kertynyt.

Toinen vaihtoehto tälle hyllylle olisi olohuoneeseen.
Katsotaan, nyt jääkö tämä tähän pysyvästi.

Olohuoneeseen ostin uuden tason. Vanhan sekin on, mutta meille uusi.

Kasaritaso😎
Tykästyin niin tuohon väriin. Se on vähän vaaleampi kuin se tumman ruskea 
tsydeemi, joka oli aiemmin. Ihanan rustiikkinen. Tykkään!

Samaa rustiikkisuutta on myös uudessa sohvapöydässä.
Se oli kertakaikkiaan hieno löytö. Isäntä ensin sitä vähän
vierasti, mutta kun hän sai isot laatikot käyttöönsä, jo löytyi innostus.
Pöytä on huomattavasti isompi kuin aiemmin, mutta nyt tuossa Hänellä on tilaa
nakertaa kaikenmaailman väkerryksiään, joita meillä tuntuu riittävän.

Tämä nurkka vähän hakee vielä itseään. Nytkin siihen on jo vaihtunut toisenlainen pylväs ja siinä on pöytälamppu. Seinälle tulee vielä joku ....taulu tai peili...tai....

Tähän lamppuun syttyi rakkaus heti, kun sen näin. Ihana - todella vanha!
Varjostinkin on niin haperaa, ettei sitä päin oikein uskalla edes hengittää.
Mutta, mitä kädentaitoa. Kirjailut ja nuo pallerot - nekin käsintehtyjä.

Kun talo on vanha - pitää tavaratkin olla vanhoja.

Kodinhoitohuoneeseen hankin uuden tuolin.

Pukeutumistuoli.
Emma-tuoli.

Pian päästään joulun viettoon.
Siitä teenkin aivan oman postauksen.
Ole siis kuulolla.

Hyvää Joulun aikaa Sinulle!

Klemmari