Joulua kohti

Marras- ja joulukuu on ollut NIIN pimeää ja märkää! Varmaankin pimein jakso koko täällä oloaikanani, jota siis on kertynyt n. 15 vuotta. Jouluksikaan ei lunta ole tiedossa.

Onneksi työtä on ollut niin paljon, ettei säätä ole sen kummemmin ehtinyt murehtimaan.

Jouluun laskeutuminen alkaa nyt - nautiskellen. Siivota ei tarvi muuta kuin keskilattiaimurointia, pölyjen pyyhkimistä ja tiskialtaan pesu raikkaalla puhdistusaineella. Avot, kun tuntuu puhtaalta!  Villamattoja ei näillä keleillä ulos kannata roudata. Odotetaan rauhassa pakkaspäiviä ja mielellään lunta.

Leivonnaiset tuovat ihanan jouluisen tuoksun.

Eteiseen ostin uuden maton. Siis uuden. Oikein kaupasta.
Kyllästyin kipruilevaan räsymattoon ja napppasin tämmösen tilalle.

Tämä on juuri sopiva eteiseen, ainakin meillä, kun maaseudulla asutaan ja kaikenlaista tulee kenkien mukana sisälleasti. Nimenomaan näillä keleillä. Kivan karkea juuttimatto. Pysyy ryhdissään ja paikoillaan. Kaiken lisäksi - kotimainen!
Hyvä löytö! Ostin tämän Tokmannilta

Täältä löydät valmistajan valikoiman.



Meillä aloitetaan joulu jo Itsenäisyyspäivävkl.

Pöytään laitettiin vanha perinne pellavaliina.

Suomalainen designlasi koristeena.

Uutta ja vanhaa.

Kankaiset lautasliinat

Saaristolaisleipä-tyyppistä limppua

Kasviskeittoa

Riisi-linssirisotto, punajuuripihvi ja punakaalisalaatti

Fetakerma kruunasi.

Makumaailma tuli kaukaa.

Libanonilainen valkoviini, 

jonka poikani toi muutama vuosi sitten tuliaisena.

Odotinkin tämän viinipullon avaamista jo tovin, kun ajattelin tähän juuri saman henkistä ruokaa seuraksi. Eli itämaisuus oli tämän ruokailun teemana. Hyvä mixaus globaalia maailmaa.

Hyvää Joulun aikaa kaikille!

Klemmari

Joulukuuksi vaihtui

Niin, joulukuuksi jo allakka vaihtui.
Hyvä niin, koska hetimmiten i- käänkuin laakista - tuo ilmakin kirkastui. Jipiii!
Aurinkokin on näyttäytynyt ja ainakin tällä hetkellä, maa on valkoinen.

Taivaan värejäkin pääsi jo yhtenä iltana ihailemaan.

Vinhaa vauhtia meillä pöytäliinat vaihtuu tuohon tuvan pöydälle

Rakastan NIIN näitä vanhoja tekstiilejä!

Tänään muuten aloitin joulusiivoamisen!

Vasta makuuhuone on siivottu - matot ja petivaatteet tuuletettu sekä lattia pesty.

Konttorikammari on myös siivottu, mitä sitä nyt sitten pystyy siivoamaan.

Tavaraa niin maan perusteellisesti...

Mutta, aloitettu on.

Nyt odotan kipakoita pakkaspäiviä, jotta saa nuo villamatot huiskasta ulos.

Villamatot on aivan ihania käyttää. Eihän niitä tarvi ulkoiluttaakaan kun kerran, pari talven aikana.

Säästä siivoamista ihan hirmuisesti.

Parasta vanhassa talossa!

Lämpimät villamatot.

Joko sinulla on joulusiivous mielessä?

Valoisaa viikkoa!

Klemmari

Pirtti-ilmoja pidellyt

No huh-huh! Kyllä on tämä marraskuu on ollut kelin puolesta aikamoista siksakkia.
Lunta ja vettä vuorotellen satanut. Nytkin tulee vodaa taivaalta, lätäköt pihassa kasvaa.
On siis pimeää, märkää - sitä tälle seudulle tyypillistä vuodenaikaa.

Pirtti-ilmojahan nämä on. Ainakin vanha kansa sanoi niin. Tämä on sitä aikaa, kun perunat ja viljat on saatu talteen ja on puhdetöiden aika. Hmm.. mitähän ne tänä päivänä onkaan? Kännyyn tuijottamista...? Tietokoneella istumista? Enää ei lastut lentele tuvassa eikä liinakankaat saa kauniita kirjontoja. Olikohan se 70-luku, kun esim. kirjontatyöt vähenivät?

Sadepäivä saa kummia pähkäilyjä aikaa😵

Kotona on vain keittiön liinaa vaihdettu.

Isänpäivä2019

Pöydässä oli pääasiasssa miehiä...

Liinä on vanha Tampellan pellavaliina.

Nyt sitten vaihdoin jotain muuta, 

kun löysin tuon NIIN ihana tinavadin.

Syötävän ihana! Ja vanha kun mikä.

Kaivoin varastostani tämän poppanaliinan piristämään kaamosta.

Olen muuten tuon aikanaan itse kutonut kangaspuissa.

Hyvin on kestänyt nämä muutamat kymmenet vuodet...

Tarkkaan katsoessa huomaa, 

miten ruskea väri on ollut jo tuolloin kuvioissa mukana...

Se on todellakin lempivärini. Ei mikä tahansa ruskea, vaan tietty sävy.

Ruskea väri tuo kodikkuutta.

Kaamosterveisin

Klemmari

Viikon rykäisy

Niinkuin jo pitkään olen haikaillut pöytäryhmän alle jotakin zydeemiä, niin - viikko sitten lauantaina tapahtui jotian kummia!

Sitä ennen oli toki suunniteltu, laskettu, piirretty ja piperretty ties kuinka paljon.
Hyvä niin, koska varsinainen homma meni suitsait.

Kas kummaa. 

Isäntä oli hakenut laatat ja varmaan jotain muutakin....

Siinä tarvittiin naapuriapuakin, jotta laatat saatiin kätervästi pois.

Nämä meidän jutut on siis ihan semmosia pikkujuttuja.

Siinä se pino tönöttää

Tästä ryhmästä ja rautahärdellistä on siis kysymys.

Tarkkaan oli laskettu, miten toimitaan, 

kun itse tuota härdelliä ei siirrettäisi, vaan se nostetaan.

Hmm..

Tästä aloitettiin. 

Härdellin reunoilta nostettiin kasvit, kärhöt yms.

Alue mitattiin sinne ja tänne, ristiin ja rastiin.

Narut ohjaavat laattojen sijoitusta.

Ensin Isäntä suunnitteli kaivurin ottamista tähän hommaan, mutta Emäntä löi hanttiin.

Käsipelillä paikka kaivettiin auki. N. 20 cm syvä, jotta kaikki ruohojen juuretkin lähtivät.

Näin ollen emme laittaneet mitään suojakangasta alle.

Emäntäkin sai tuta kaivamisesta.

Koska halusimme tämän härdellin laattojen päälle, mahdollisimman vähillä vaurioilla, nostettiin se pöllien päälle. Joka kulmasta.

Alue on 3x3 m. 

Isäntä oli reipas, kun Hän sen pääasiassa kaivoi.

Reunat laudotettiin

Monttu täyteen soraa.

Siitä se lähti.

Valitsimme ihan perus sementtilaatan.

Tässä se nyt on. 

Isäntä teki tämmösen laatannostokoneen. 

Oli kuulemma kätevä.

Kalusteetkin pääsivät paikoilleen.

Pitihän sitä vihkiäiset pitää.

Tässä vielä kuva ennen remppaa

Kiva, kun ei enää ruohon nyppimistä painavien jalkojen lomasta!

Tänään piti laittaa kasvit paikoilleen, mutta luonto armahti :)

Syysterveisin

Klemmari

Olohuoneen verhot

Olohuoneen verhot mallia 2019.

Vanha talo, myös sisustus on vanhaa.

Näin ainakin omasta mielestäni.

Olen jo jonkin aikaa nuuskinut ja haikaillut uusia verhoja olohuoneseen.
Kunnes ne eräänä päivänä tupsahti eteeni. Ihanat ruskeat, joissa ripaus turkoosia....

Turkoosi on kummasti tänä syksyn ollut mieluinen väri meikäläiselle.  En ole yleensä koskaan tykännut sinisistä sävyistä kotonani. Näin vanhaksi on pitänyt elää, jotta turkoosikin näyttää kivalta.

                                                Sovittelin jopa näin turkoosia ikkunaan!
                                Tämäkin on kertakaikkiaan upeaa vintage-kangasta - ja laadukasta!

Tässähän nämä. 

Ovat laadukkaat vanhat verhot. Hennosti valoa läpäisevä kangas.

Kangas muuttuu valon mukaan. Päivällä aivan erilainen kun illalla, valolla katsottuna.

Olen niin onnekas, kun tässä työssäni olen tekemisessä vanhojen tavaroiden parissa.

Olen varmaan syntynyt vanhana, kun nämä vanhat tavarat ovat aina olleet sydäntäni lähellä.

Tässä vielä lamppu-vanhus on, mutta sehän siirtyi tuonne tuvan puolelle.

Tämä on niin liikkis lamppu. Varjostin on niin hauras ja hapera, ettei siihen oikein uskalla edes koskea. Siinä se kauneus juuri onkin!

Saako syksy aikaan sinussa sisustusinnostusta?

Syysterveisin

Klemmari

#vanhatalo #maalaistalo #sisustus #verhot #tekstiili #syksy #syyskuu 

Ihana syksy

Syksyssä on sitä jotakin.
Tuoksut, värit ja lempeät ilmat. Vaikkakin viime päivinä on vettä tullut oikein lahjakkaasti, on sen jälkeen taas niin ihanan leppeää.

Pimenvät illat myös luovat omaa tunnelmaansa. Kynttilät on kaivettu esille ja muutenkin valaistusta tarkennettu. Takoittaa sitä, että mietitään valon todellista tarvetta. Valoa sinne, minne sitä todella tarvitaan ja sinne, jonne ei niin välttämättä - riittää pienemi valon lähde.

Keittiö/tupa on meillä paikka, jossa valoa tarvitaan. Hyvät yleisvalaisimet ja muutama työvalo.

Ruokapöydän päällä on tämä upea "pesuvati" niinkuin sitä leikkisästi nimitän. Se on riittävän iso tuohon massiiviseen pöytään nähden. Ja, antaa juuri niin hyvän valon, jotta siinä on hämärässä aamussa hyvä lukea lehteä. Jos sattuu paperilehteä lukemaan.....

Meille vaihdettiin tässä jokin aika sitten uudet kylmälaitteet. Sen myötä tuli pieniä muutoksiakin, koska mittasuhteet muuttuivat.

Vaihdoin tuohon reilumman kokoisen kukkastydeemin, johon laitoin olohuoneesta tuon iki-ihanan vanhan valaisimen, Jota ei ole päivitetty, vaan se saa olla koristeena. Varjostinkin on niin hauras, ettei uskalla hengittääkään siihen suuntaan :)

Aarikan salmiakkiverho kivasti katkaisee tuota pakastimen kelmeää seinää. Juu, meillä on tavis-valkoiset kylmälaitteet. Samalla verho jakaa ikäänkuin keittiön ja ruokailun.

Tauluja, niitä meillä on keittössäkin.

                                                          Laivatauluja enemmänkin...

Tämä söpöys mummo-nekka on viimeisimpiä hankintojani.

Ihana!

Kesän viimeisimpiä kukintoja pihasta

Pihasta tulikin mieleeni, että piippu ON nyt korjattu!

Hänellä on hattukin.

Tänään keräsin kauden satoa -viinirypäleet.

Mehuksi taidan nuo huitaista. Vai teksikö hilloa...?

Rapun pieleen laitoin syysistutuksia.

Hemmetin pieniä pilperoisia nuo Lidliläset olikin, joten laitoin tuijaa niiden seuraksi.

Tuija onkin nyt kivan näköistä, kun siinä on käpyjä.

Koskaan aiemmin ole ollut näin paljoa.

No, onhan nuo jo yli 10 vuotta tuossa olleet.

Hortenssapötikän siirsin vähän suojaisempaan paikkaan, kun se vielä kukkii.

Kaikki irti kukinnoista:) 

Sisällä ja ulkona on pieniä juttuja tehty.

Se piristää kummasti.

Ainiin, olohuoneeseenkin vaihdoin verhot.

Se onkin oma episodinsa, joten teen siitä uuden jutun....

Mitä sinun syksyyn kuuluu?

Klemmari

#maalaistalo #maalaiskeittiö #tupa #keittiönvalaisin #maaseutu #maalla #rönsyileväpiha