Syksy

 Syksyisessä yössä on yhdeksään lajia ilmaa sanoi aikoinaan äitini. Se pitää edelleen paikansa, niin usein ja ykskaks sää muuttuu näin syksyisin. Hetken paistaa aurinko ja kun selkänsä kääntää, tulee vettä.

Tämä on kuitenkin kaikkea muuta kuin tylsä syksy. Aktiviteetteja on aivan riittämiin. On roskien viemistä ja paikkojen siivoamista. On aidan leikkaamista  jne. On muuten hieno asema tuo Rauman sorttiasema. Hyvät opasteet ja niin siisti paikka. Ystävällinen henkilökuntakin.

Tämä aita leikataan aina loppukesästä, sen jälkeen, kun kukinta on ohi.

Tämän pensaan kukista tykkää mm. Amiraali-perhoset. Ja kaikki muutkin ötökät.

Vuosien saatossa kaikki on kasvanut kovasti. Enää tämä piha ei ole lentokenttä.

Terijoen salavan alun sain noin 16 vuotta sitten Tampereen Kaveriltani.

Nyt se on aika komea.

Hortensat jaksaa.

Uusi blogikin on työ alla, joten kyllä se tässä jossain vaiheessa julkaistaan.

Klemmari

Elokuuta

 Elokuuksi allakka vaihtui. Jotenkin tuntuu hyvältä vaihtaa kuukautta. Kesä on mennyt ainakin kolmiloikkaa, jos ei enemmänkin. Tässä kuussa ei ole kuin pari viikonloppua varattuna.

Tupakeittiön pöytäänkin piti vaihtaa vähän eri väriä.

Kivan raikkaaltahan nämä tuntuvat.

Maljakossa on viikko sitten Rauman Kansainvälisiltä markkinoilta ostetut pionit.

Vitamiineja on säilötty talven varalle.

Saskatoonien kanssa mennään kilpaa lintujen kanssa

Näistä pienistä pusseista on hyvä ottaa aamuisin puuron tai jugurtin sekaan.

Sulavatkin tosi nopeasti - puuron kiehuessa.

Taloasiassa ei mitään uutta. Samassa löysässä hirressä tässä mennään.

Alkaa tosiaan olla joustavuuteni koetuksella.

Malttamaton ihminen kun olen.

Tilaa ja avaruutta täällä on

On myös vehreyttä ja vihreyttä

Jotenkin tuntuu, että nyt ollaan kaikessa - vähän niin kuin lilluvassa vedessä.

Kukaan ei uskalla tehdä mitään.

Onneksi viime päivinä on alkanut tulla pikkusen positiivisempia uutisia.

Josko se tästä....

Elokuisin terveisin

Klemmari

Keskikesä

 Huispaus, miten aika menee.... Nyt on jo heinäkuu.

Juhannus oli ja meni. Meillä oli 11. henkilön verran perhettä koolla. Yökylässä. Onneksi olen sen verran varautunut, että kaikille löytyi nukkumapaikka ja petivaatteet. Ihanaahan se oli! Harvoin on näin monta perheenjäsentä koolla, mutta tämä kerta tuntui tosi hyvältä. Ehkä nuorisokin ajattelee, että jos me vaikka ihan oikeasti muutetaan tästä paikasta pois....

Viime viikko meni työn pyörteissä reissussa ja se onkin joka kesäinen juttu jo noin 15 vuotta.

Reissusta palatessa oli tämä kärhö avannut kukkansa.

Ensimmäistä kertaa kukkii.

Verannan kukkijat

Monenlaista kukkijaa löytyy jo tästä pihasta

Maalaispiha 

Mitään uutta ei uuden kodin löytämisessä ole. Eikä tämän paikan myynnissä.

Yksi ehdokas toki laittoi väliaikatietoja. 

Edelleen elämme jännittäviä aikoja.

Klemmari

 Ihana kevät! Maalaispiha kukkii - nyt.

Tämä aika on nyt juuri niin huikean kaunista.

Saas nähdä, mikä kesä tästä kesästä tulee.

Uutta kotia ajatellen.

Elämme jännittäviä aikoja....

Klemmari

Talven kauneutta

 Ihana talvi ollut meillä! En edes muista, koska viimeksi meillä olisi ollut lunta yhtä paljon kuin nyt. Toissa päivänä satanut lumi on tarttunut puihin ja oksastoihin niin kauniisti. Lumi on kuorruttanut maiseman.

Fasaanit aterialla. 

Meillä on ollut jo monta vuotta näitä upeita lintuja ja koko ajan on joukko kasvanut.

 Nyt niitä on kuusi fasaania.

Lumen kuorrutusta. 

Talvikin voi olla kaunis!

Keittiön pöytä kaipasi kevennystä ja tänään, kun olimme liikenteessä, löysin kivat, suorakaiteen muotoiset tabletit meidän pitkullaiseen pöytään. Täydelliset.

Kevään ensimmäiset tulppaanit piti napata kauppareissulta mukaan. 

Varsinkin, kun sai kaksi nippu yhden hinnalla. 

Ihanat!

Hyvää vuoden jatkoa!

Klemmari

Syyskuun väripilkkuja

 Syyskuu alkoi aika raikkaassa kelissä. Tai, ainakin yöt ovat olleet kylmiä. Meilläkin on muutamana aamuna ollut kuuraa nurmikolla, mutta kukat ovat vielä säästyneet pakkaselta. Tänään oli sitten pikkusen lämpimämpi päivä, joten oli sopiva keli ulkoiluttaa kameraa....

Tämän värinen syysleimu on vielä aika pieni.

Luumusato on niin valtava!

Oksat kaatuvat syvään, kun ne on niin täynnä luumuja. 

Nämä meidän luumut ovat aika pieni violetteja. 

Ne ovat parhaimmillaan sesonkina suoraan puusta suuhun laittaa.

Sen kummemmin ei niitä säilö. 

Tarvitsevat mokomat niin hirmusen määrän sokeria, ettei ole mitään järkee.

Luumupuun alla oli kiva nauttia lämmintä omenajuomaa

Yhdenlainen hortensa

Tämän nimeä en koskaan muista. 

On niin omituinen nimi.

Niinkuin tämäkin

Kultapiisku vasta aloittelee kukintaansa

Tämäkin kaunotar koko talven aikana kovia ja nyt sen verran toipunut, 

että pikkusen jaksaa kukkia.

Mäkimeirami

Kelloköynnös jaksaa kukkia

Ihana syksy!

Klemmari

Maalaispihassa

 Elokuisia kuvia maalaispihasta.

Ensin kasvihuoneen asukkeja

Palturin pasuuna

Kesäkurpitsa 

Piskuinen samettikukka

Vähän isompi salaatti

Hortensiat kukkivat parasta aikaa

Kultapallo

Ukonhattu

Syysleimu

Punainen viinimarja - nyt tosin on jo marjat kerätty

Suopayrtti huumaa tuoksullaan

Olen muuten aloittanut ruokablogin pitämisen.

Voit käydä kurkkimassa: 

yksinkertaisestimaukasta.blogspot.com

Voi hyvin!

Klemmari