tiistai 27. joulukuuta 2016

Uutta vuotta kohti

Huis, kun aika onkin mennyt. Ainkin siitä, kun olen tänne mitään riipustanut. Mutta, eipä kukaan ole perään huudellutkaan.... Siitä huolimatta on aika tehdä pientä tilinpäätöstä. Onhan vuosi loppumassa aivan tuota pikaa. Silloin on hyvä "puhdistaa pöytä" ja aloittaa ikäänkuin uusi elämä.

Joulu oli ja meni. Tänä vuonna en päässyt ollenkaan kiinni joulusta, muuta kuin työni puitteissa. Kotona mentiin niin matalalla profiililla, kuin vain voi. Toki meillä joulukuusi tuli tupaan! Kaikki muu hilpetööriosaston tavara jäi hyvin vähiin esille kaivamisessa.



Olen ollut viimeisen päälle jouluihminen. Aina. Mutta nyt on päässyt ajatuksiin, vaikuttaisiko ikä joulunviettosävyyn? Onhan näitä jouluja jo ollut - monenlaisia. On ollut väkee joulupöydän ympäri, on ollut työjouluja, on ollut yksinäisiä jouluja, kauniita, rakkauden täyttämiä jouluja, on ollut pieni ihmisen ihme ihailtavana-joulu, nuorten kanssa vietettyjä jouluja ja kaksin rakkaan kanssa vietettyjä jouluja. Moneen lähtöön löytyy jouluja. Tänä jouluna mietittiin Isännän kanssa, miten vietettäsiin ensi joulu. Ihan silleen oman näköisesti. Mitä se sitten olisikaan?


 Miten sinä koet joulun?

                                                  Punainen ja vihreä oli meillä joulun väri.
                                                  Jotenkin pimeys ja sateinen sää suorastaa huusi punaista esiin.
                                                  Sitä sitten oli kaikissa olomuodoissa.

Muuten tämä vuosi on vaan mennyt. Tai, jos vähän pysähtyy, löytyisikö sittenkin jotakin mainittavaa....? Remonttiosastolla meillä ei tänä vuonna tapahtunut mitään peruskohennusta kummempaa. Kuten alahirsien suojaamista sateelta, ovien ikkunoiden tiivistämistä tms. Niin ja "takasiiven" viimeistely.

Pihatöissäkään ei mitään mullistavaa, entisen juttujen hengissä pitämistä. Pientä kokeilua joka vuosi kylläkin kasvimaalla, mutta sekin on vuosien myötä selvinnyt, että sipuli ja papu kasvaa meidän pellossa. Ryytiyrtit tykkää myös meillä olla, rakuunaa ja lipstikka varsinkin.  Niistä olen ajatellut kehittää jotakin. Ainakin jalkakylpyainekset on nyt kokeilussa. Samoin lipstikkasuola. Aivan mahtava!

Majoituskokeilu sai tuulta purjeisiin, ensi kesänä jatketaan.

Kokkauksiin on tullut jotenkin uusi ulottuvuus. Olen suorastaan innostunut. Teen mielelläni erilaisia ruokia ja on ollut jopa pienimuotoisia "illallisia" meidän tupakeittiössä.

                                  Kukkakaalimuhennos, paahdetut nauriit ja punajuuri, savustettu lohi....


Uneksi, uskalla, elämä kantaa!

Hyvää uutta vuotta 2017!

Klemmari


tiistai 22. marraskuuta 2016

Kaamosta

Päivä on lyhentynyt lyhenemistään, joskus, joinain päivinä jopa aurinko on ykskaks pilkahtanut ja ainakin kaksi sekuntia paistanut. Oi, sitä valoa! Sitä kun ihminen kaipaa näin harmaina päivinä.

                                    No, sisällä -  ja ulkona - voi polttaa kynttilöitä ja muita valoja.
                                                                   Nythän on niiden aika.

Kynttilän loistetta


Kaktukset innostuivat kukkimaan,
 kun toin ne salin viileydestä vähän lämpimämpään tilaan.


Kukat ovat kivoja väriläiskiä

Pieni talvi kun jo oli, eli meilläkin oli maa kevyen lumihärmän peitossa muutaman päivän. 
Niinpä piti alkaa varustautua talveen, Oikein kunnolla. 
Siivosin konttorihuoneen. Huone, jossa teen töitä ja jossa nytkin kirjoitan tätä. 
Tässä vanhalla pöydällä ja tietokoneella.

Huoneessa on ihanat vanhat, leveät lattialankut, mutta ah, niin armottoman kylmät talvisin, kun lankkujen alla ei ole muuta kun hiekkaa ja sammalta.

Siksi talveen pitää vähän varustautua.
Pari talvea sitten hokasin, että kun kerran varastoissani on mattoja,
 niitä laitetaanpa niitä useampi kerros päällekkäin.
Johan rupes tarkeneen.
Eipä niitä kerroksia nyt niin montaa ole, vain kaksi, mutta satsasin laatuun.
 Ei mitä tahansa mattoja, vaan aitoja, vanhoja villamattoja.
Ihanan lämpimät jalan alla.

Ikkunakin sai talviverhot. Paksut samettiverhot.
Eipä pääse huiku sisälle.

Konttorituoli sai lämpimän viitan, 
jotta siinä on mukavan lämmin istua.

Työkintaat.
Ystävän tekemät lämmikkeet pitävät kädet lämpiminä.

Kun tämä vuorausvimma pääsi vauhtiin, sai myös kodinhoitohuone uuden maton.

Vanha, elämää nähnyt silkkimatto.
Kuinka kiva siihen onkaan astua, kun suihkusta tulee....
Lattiassa on lämmitys, joten se ei välttämättä mattoa tarvi, 
mutkun se vaan tuntuu niin mukavalta :)

Nyt saa talvi tulla!

Klemmari

tiistai 25. lokakuuta 2016

Pöytälamppu

Joskus etsintä tuottaa tulosta. Olen nimittäin jo pitkään etsinyt makuuhuoneeseen sopivaa pöytälamppua. Se ei juurikaan käyttöön tulisi, koska siinä huoneessa on jo monia muita valopisteitä. Mutta täydentämään kokonaisuutta. Yksi palapelin osa.

Tässä hän on.

Ihana härpäke! 
Se tuo kivaa kontrastia tuolle vanhalle pöydän pinnalle.

Valaistus on tärkeää. Valaistuksella saadaan luotua mielenkiintoisia kokonaisuuksia.
Useampi valopiste on kauniimpi/pehmeämpi vaihtoehto kuin yksi keskellä kattoa.
 Näin saadaan esim. eri vuorokauden/vuoden aikaan erilaisia - tilanteesen sopivia - valaistuksia.


Kaamosaikaa....
Klemmari

tiistai 4. lokakuuta 2016

Poka poikineen ja ruskaa syksyssä

Lokakuuksi on kalenteri vaihtunut! Kauniita ilmoja on ollut, niinpä meilläkin taas yhtä projektia kyhätään. Nimittäin ikkunan pokia.

                                            Vanhan mallin mukaan jatketaan.
                             Oma ähräämisensa siinä on ollut, kun on pitänyt mitata ja mitata, kolota ja kiilata.

Palikkaa ja pulikkaa.

Traktorin lava toimii hyvänä työtasona.

Navettarakennukseen tulevat nämä ensimmäiset. Eli kiireellisemmästä päästä näitä lähdetään uusimaan. Ruudut alkavat jo tippua joistakin ikkunoista, kun pokat alkavat lahota. On siis aika uusia niitä. Vanhat ikkunalasit jatkavat elämäänä uusissa pokissa. Jos vaan saadaan ehjänä siirrettyä....

Ruska-aika. 

Syysaurinko kultaa maiseman



Punatammi

Kasvihuoneessa vielä kukkivat krassi

ja samettiruusu

tämä on itse siementänyt viime vuoden sadosta
 ja kasvanut mielettömäksi pensaaksi.

Hyvää Lokakuuta!
Klemmari

lauantai 10. syyskuuta 2016

Tuoksut huumaa

Oi, mikä ihana yrttien tuoksu valtasikaan meidän keittiön, kun kävin napsimassa (ehkä) tämän kauden viimeiset yrtit talteen.


Kaiken kaikkiaan meillä on kasvussa 8 eri lajia.

* tilli
* persilja
* korianteri
* salvia
* mäkimeirami
* timjami
* basilika
* oregano


Siihen sitten sipulit päälle. Joten aika omavaraisia olemme makujen suhteen.
Niin ja tomaattiakin olen tänäkin vuonna epätoivoisesti kasvattanut. Raakileita kyllä riittää, satoa kun vaan tulisi. Tänään juuri kasvihuoneessa ollessani mietin, että meniköhän jokin tänä kesänä vikaan. Kukat kasvaa - krassikin tulee jo ovesta vastaan - mutta tomaatit ja kesäkurpitsat - ne vaan ei jaksa meillä tuottaa satoa.

Kesäkurpitsat kasvaa toki avomaalla.
Niin ja kurkut - sain jopa 2 kurkkua tänä vuonna! Säilömisongelmia..... :)

Että näillä mennään.

Mites teillä?

Klemmari


maanantai 5. syyskuuta 2016

Oi Syyskuu

Syyskuu on polkaistu käyntiin. Josko se olisi kauniimpi kuin tuo niin sateinen ja kolea elokuu ainakin meilläpäin oli. Useinhan syyskuut on kauniita. Onhan se perinteinen ruska-aika.

Tänään innostuin laittamaan meidän verannalle vähän syysilmettä.



                                           Huomasitko mistään, että pinkki on meillä tämän syksyn väri?

Värikästä syyskuuta!

Klemmari

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Sadonkorjuuta

Sadonkorjuuaika alkaa olla käsillä. Onhan sitä jo pitkin kesää harrastettu, kun on kaiken maailman yrttejä kerätty ja kuivattu talven varalle. Tänä kesänä erityisesti tuli mieleeni aikoinaan koulussa kerätyt kasvit  ja kasvikansio. Muistatko? Oletko sinä kerännyt?

Tallessa on - oma kansioni. Sitä tässä yksi päivä varovasti raottelin. Ihmeen hyvin siellä on kasvit säilyneet nämä monet kymmenet vuodet. Väritkin! Pitäisikin oikein kuvata tuo kansio.....


Krassi kasvihuoneessa.
Nämä piti olla pensasmallisia, mutta kuinkas kävikään.
No, ei aina voi voittaa.

Kurttulehti jaksaa kukkia. 
Nypin aina kukkineet kukat pois, jotta kukintaa riittäisi pitkään.

Sadepäivän kuva.

Saskatoon sato oli tänä vuonna runsas. Niin runsas, että meille itsellekin jäi. Linnut, nimittäin, pitävät niistä kanssa. Härpäkkeitä ja tuulikelloja, cd-levyjä ja vaikka mitä on viritelty ja vaihdeltu niiden paikkaakin, mutta.....kuka siellä aamu neljän-viiden aikaan kyttäämässä kävis ja häätämässä "varkaat" tiehensä......No, tarviihan linnutkin ruokaa, mutta räksät pikkusen raivostuttaa.....


Muutkin marjat meni pääasiassa linnuille. Kirsikat ja karviaiset. 
Viinimarjoja on sen verran kuin niitä halutaan säilöäkin. 
Elämä on.


Tunnelmallista kesän jatkoa
Klemmari




sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Tervan tuoksua

Kesä on edennyt siihen malliin, että on aika tervata ulkona olevat kaulusteet ja tolpat. Ihan joka vuosi tätä hommaa ei tehdä, mutta noin joka toinen vuosi.

Valotolpat 
Vanhan ajan tervan tuoksu valloittaa koko tienoon.

Kalusteet

Päädyimme myös verannan lattian ja portiaden terveukseen. Pitkään sitä pohdittiinkin, mutta löysimme kuin löysimmekin meidän taloon mielestämme sopivan vaihtoehdon.

Verantakalusteet siirrettiin "ulos" puutarhaan ja siitähän tuli hyvä syy skoolata!


Yksi muukin pikkujuttu tuli tehtyä, kun olin suunnitellut meidän hellan vieressä olevaan kaappiin - joka toimii patakaappina - hyllyn. Kuinka raivostuttavaa onkaan kilistellä ja kolistella oikeian kattilan etsimisessä sekä kattilan kansien kanssa!! Aghrr! Mutta nyt kaapissa on hylly!

Vanhasta vakstuukista tein helposti puhdistettavat pinnat.
Voilá!


Kauniita kesäpäiviä!
Klemmari

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Vanhan talon vanhat astiat

Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän hurmioituu - milloin mistäkin. Viime aikoina täällä on ollut syvä pohdintaa ja samalla myös oivaltamisen riemua havaittavissa, kun päivänvaloon singahti ajatus -
vanhan talon vanhat astiat.

Vanhat kauniit astiat.

Koska elän tässä 200 vuotta vanhassa talossa, pitäähän keittiössäkin olla jotain vivahdetta menneiltä ajoilta. Meillä on toki 60-luvun kaapit, mutta se ei riitä. Astiat, joita joka päivä tarvitaan niin ruoanlaitossa kuin syömisessä - sekä myös säilyttämisessä. Niissä pitää olla jotakin.

Tein tässä joku päivä löydön - vanhoja keittiötölkkejä - posliinisia.
Oikean puoleinen on Arabian hunajapurkki ja kaksi muuta Villeroy & Boch.
Ajan patinaa löytyy, kansia on liimailtu, mutta minulle välttää. Näistä tulee jauhopurkit ja sokerille myös. 
Vanhassa talossa vähän jännittävää aina loppukesällä, kun jauhopussiin saattaa löytää joku kutsumatonkin tiensä. Siksi jauhot on syytä säilyttää kovissa, kannellisissa  astioissa.
Eikä talvisin niihin hiiretkään pääse.

Vanhoissa astioissa viehättää juuri tuo eletty elämä, kun se näkyy niissä. Pieni rosoisuus ei haittaa, elämä on elämää  - kaikkine kolhuineen. 

Ruoanlaittoastiat myös kiehtovat. 
Tässä teräsvuoka, joka sopii monenlaiseen kokkaukseen.

Kuparipannu 
Tosin pannuvarastoni on niin täynnä, että kohta on pakko alkaa luopumaan jostain.
Vanha pata, jonka sisäpinta on emaloitu ja pataan kuuluu myös kätevä teline, johon sen voi laittaa tarjolle.
On niin uusi hankinta, etten ole ehtinyt testaamaan. Leivänkin paistamiseen olisi varmaan sopiva....

Tarjoiluun - Hurmaavia tarjottimia, lasialusia....

Käteviä käytössä. 

Oletko sinä hurahtanut vanhoihin astioihin?

Klemmari

torstai 14. heinäkuuta 2016

Lankkua ja ruusuja

Sisko meni sahalle töihin. Tai, ainsakin se oli kahvinkeittäjänä. Meillä oli vaihteeksi tukinsahuu-ilta ja ystävälliseet naapuriston ukkelit oli ruokapalkalla mukana. Minä tietysti heiluin kauhan varressa. No, kahvitus voikkoleipineen, onneksi tällä kertaa, oli kuviossa, koska työaika ei venynyt julmetun pitkäksi.

Mutta komeeta lankkua sieltä tuli.


Mitähän kivaa näistä syntyisi.....

Työreissut ovat nielaisseet aikamoisen annokset tämän kesän kotipuuhista, niin sisällä kuin ulkonakin. Vintage garden saa rehottaa ja rönsyillä yllin kyllin. Nautintoa tuo se, kun siellä kukki jonkin.

Pioneita on kuvattu joka suunnalta.
Ne ikäänkuin haluaa vangita kuvaan, kun kukinta-aika ei ole kovin pitkä.


Yksi ainoa kukka tuli tähän ruusuun tänä kesänä. 
Talvi koetteli sitäkin.

Sulassa sovussa

Vanha vaaleanpunainen ruusu kukkii kohtalaisesti ja hurmaa tuoksullaan....

Kaunista kesän jatkoa Sinulle!

Klemmari