Ihana kevät! Maalaispiha kukkii - nyt.

Tämä aika on nyt juuri niin huikean kaunista.

Saas nähdä, mikä kesä tästä kesästä tulee.

Uutta kotia ajatellen.

Elämme jännittäviä aikoja....

Klemmari

Äitienpäivän mietteitä

 Tänäkin vuonna vietetään Äitienpäivää näissä samoissa olosuhteissa. Ei auta, vaikka mieli halajaa jo eteenpäin. Nämä ovat toooosi  pitkiä prosesseja.

Tänään meillä syötiin kevään ensimmäisen kerran ulkona, kanukkamajassa. Että ruoka maistukin siellä hyvältä. Hyvä ruoka, parempi mieli.

Ruokana oli perunamuusi, täytetty lihamureke, tattikastike ja varhaiskaalisalaatti.

Mieheni tuo joka vuosi valkovuokot maljakkoon.

Äitienpäivän viettokin muuttuu ajan saatossa. Varsinkin, jos ja kun on poikalapsia.

Silloin poikien uuden kuviot sanelevat uudet kuviot. Ymmärrän asian oikein hyvin. Tytöt yleensä viipyvät Äidin helmoissa pidempään. Niinhän elämän kuuluu mennäkin. 

Meilläkin, vaikka on välimatkaa lähes 150 km, välit poikiin ja heidän kuvioihinsa, ovat hyvät. Näemme muutaman kerran vuodessa ja se aika vietetään kivasti yhdessä. Onneksi tänä päivänä on kännykät, viestit ja videopuhelut. Se pitää yhteydet yhdessä. Äitienpäivä ei kuuluu enää meidän yhdessä viettoon. Joten saan tehdä, mitä haluan!

Eilen kävin tutustumassa Pölkinvuoren elämyspuistoon. Upea paikka! Sieltä ostimme yhden ruukku kuusaman, kun en vielä tiedä, minne sen laitan kasvamaan.

Koska tänään halusin tehdä hyvää ruokaa, päivä vietetään kotioloissa.

Maan päällä paikka yksi on
Niin pyhä armas verraton
Mi tarjoo lemmen turvaisan
Ja kätkee onnen kalleimman
Mi tarjoo lemmen turvaisan
Ja kätkee onnen kalleimman

Klemmari

Maaliskuu

 Kääk! Maaliskuuta mennään ja sekin jo kohta lopuillaan. Tämä kuukausi onkin ollut aikas kylmä. Helmikuussa katseltiin vihreää nurmikkoa ja tässä kuussa on satanut lunta lähes joka yö. Ja vähän päivisinkin. 

Blinipileet

Valon määrä on lisääntynyt ja siitäkös iloa riittää. Jos ei mistään muusta keksi.

Taloja on katseltu. Viimeisestä käynnistä jäi jokin nakuttamaan. Ei aivan täydellinen, mutta aika lähellä.

Mutta ensin pitäisi saada tämä hirsi-ihanuus tiluksineen myytyä, ennen kuin voi tarttua seuraavaan. Olen niin kyllästynyt tähän kelluvaan tilanteeseen. Viime keväänä olin jo toinen jalka lähdössä tästä paikasta, mutta ei sittenkään. Olisiko tänä keväänä todellista? Minä - hätäinen ihminen, jolla pinna ei meinaa riittää millään näihin piiiitkiin prosesseihin. Vaikkakin iän myötä on kärsivällisyyskin kasvanut.

Elämä on.

Klemmari

Helmikuu

Helmikuu on talvikuukausi. Jopa meillä. Ja nyt se alkaa olla jo lopuillaan. 

Aurinko lämmittää kivasti.

Kauniita talvipäiviä onkin ollut. 

Lämmittämistä vanhassa talossa riittää näin pakkasilla.

Onneksi on puita liiterissä, josta niitä voi tarvittaessa hakea.

Azalea kukki ja ilahduttaa erityisen paljon.

En yleensäkään ole saanut tuota kasvia viikkoa pidempään ennen säilymään.

Nyt mennään jo yli kaksi viikkoa.....

Ihanat vanhat posliini koristeet.

Ennen vanhaan on käytetty ja -  nykyään vielä ulkomaillakin -

 erilaisia pöytäkoristeita.

Otettaisko uudelleen moinen tapa käyttöön?

Malja keväälle!

Talvi on ollut myös talon myynnissä aika hiljaista. Pari katsojaa on käynyt ja yksi tarjous on jätetty. Katsotaan, mitä siitä saadaan syntymään.

Tänään lähdemme katsomaan löytyisikö meille uutta kotia.

Kaksi näyttöä ja kaksi tienoon tutkimista.

Klemmari

Pikku päivitystä

 Niin kuin varmaan huomasit tässä muutama päivä sitten, kun laitoin MonaLisa taulun aloituskuvaksi.

Löysin tämän vuosikaudet kateissa olleen Pariisin tuomiseni - kuvan, joka on omin pikku kätösin Louvresta haettu/ostettu.

Niinpä Isännän kanssa ähersimme kuvalle kehykset vanhasta taulusta. Mihinkäs muualle taulu sopisikaan kun WC:n seinälle. Siellähän on jo valmiina Moulin Rouge tapetti.

Siinä se nököttää

Vanha peilikin sai seuraa

Ihan huvitti, kun tätä taulua laitetiin. Mehän ollaan lähdössä tästä kodista. Jossain vaiheessa. Mutta, elämä on elettävä. Joka päivä. Sanoohan vanha kiinalainen sananlaskukin, että jos tiedät kuolevasi huomenna, istuta tänään kirsikkapuu.

Mitään uutta ei siis koti-asiaan.

Klemmari

Kevättä kohti

 Hienoa huomata, miten päivä on jo pidentynyt. Kevättä kohti mennään kovaa vauhtia.

Nekin vähäiset joulutavarat on jo aikoja sitten heivattu jemmaan. Nyt tehdään tilaa keväälle!

Kuistille laitoin keväisemmän verhon. Se on vanha englantilainen verho.

Pikkusen pitää vielä asetella.

Kiedoin verhon vanhalla ripsinauhalla. Joka on muuten oliivin vihreä.

Natsaa hyvin verhon väreihin. 

Keittiön pöytäkin sai uuden tabletit. 

Löysin nämä jostakin poistokorista.

Kivaa vaaleutta.

Voi hyvin!

Klemmari

Talven kauneutta

 Ihana talvi ollut meillä! En edes muista, koska viimeksi meillä olisi ollut lunta yhtä paljon kuin nyt. Toissa päivänä satanut lumi on tarttunut puihin ja oksastoihin niin kauniisti. Lumi on kuorruttanut maiseman.

Fasaanit aterialla. 

Meillä on ollut jo monta vuotta näitä upeita lintuja ja koko ajan on joukko kasvanut.

 Nyt niitä on kuusi fasaania.

Lumen kuorrutusta. 

Talvikin voi olla kaunis!

Keittiön pöytä kaipasi kevennystä ja tänään, kun olimme liikenteessä, löysin kivat, suorakaiteen muotoiset tabletit meidän pitkullaiseen pöytään. Täydelliset.

Kevään ensimmäiset tulppaanit piti napata kauppareissulta mukaan. 

Varsinkin, kun sai kaksi nippu yhden hinnalla. 

Ihanat!

Hyvää vuoden jatkoa!

Klemmari