No huh-huh! Kyllä on tämä marraskuu on ollut kelin puolesta aikamoista siksakkia.
Lunta ja vettä vuorotellen satanut. Nytkin tulee vodaa taivaalta, lätäköt pihassa kasvaa.
On siis pimeää, märkää - sitä tälle seudulle tyypillistä vuodenaikaa.
Pirtti-ilmojahan nämä on. Ainakin vanha kansa sanoi niin. Tämä on sitä aikaa, kun perunat ja viljat on saatu talteen ja on puhdetöiden aika. Hmm.. mitähän ne tänä päivänä onkaan? Kännyyn tuijottamista...? Tietokoneella istumista? Enää ei lastut lentele tuvassa eikä liinakankaat saa kauniita kirjontoja. Olikohan se 70-luku, kun esim. kirjontatyöt vähenivät?
Sadepäivä saa kummia pähkäilyjä aikaa😵
Kotona on vain keittiön liinaa vaihdettu.
Lunta ja vettä vuorotellen satanut. Nytkin tulee vodaa taivaalta, lätäköt pihassa kasvaa.
On siis pimeää, märkää - sitä tälle seudulle tyypillistä vuodenaikaa.
Pirtti-ilmojahan nämä on. Ainakin vanha kansa sanoi niin. Tämä on sitä aikaa, kun perunat ja viljat on saatu talteen ja on puhdetöiden aika. Hmm.. mitähän ne tänä päivänä onkaan? Kännyyn tuijottamista...? Tietokoneella istumista? Enää ei lastut lentele tuvassa eikä liinakankaat saa kauniita kirjontoja. Olikohan se 70-luku, kun esim. kirjontatyöt vähenivät?
Sadepäivä saa kummia pähkäilyjä aikaa😵
Kotona on vain keittiön liinaa vaihdettu.
Isänpäivä2019
Pöydässä oli pääasiasssa miehiä...
Liinä on vanha Tampellan pellavaliina.
Nyt sitten vaihdoin jotain muuta,
kun löysin tuon NIIN ihana tinavadin.
Syötävän ihana! Ja vanha kun mikä.
Kaivoin varastostani tämän poppanaliinan piristämään kaamosta.
Olen muuten tuon aikanaan itse kutonut kangaspuissa.
Hyvin on kestänyt nämä muutamat kymmenet vuodet...
Tarkkaan katsoessa huomaa,
miten ruskea väri on ollut jo tuolloin kuvioissa mukana...
Se on todellakin lempivärini. Ei mikä tahansa ruskea, vaan tietty sävy.
Ruskea väri tuo kodikkuutta.
Kaamosterveisin
Klemmari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti