Kyllä se tämäkin kesäaika on vauhdilla mennyt. Viime kesänä ei jostain kumman syystä saatu mitään remppaosastolla aikaiseksi, mutta nyt juuri, tällä hetkellä, on pientä toivoa.
Ulkokuisti on odottanut rakentamista ja eilen se sitten polkaistiin käyntiin.
Lippa lähti. Siis se väliaikainen sadekatos.
Pari vuottahan se ehti siinä toimia...
Tänään on sitten kaksi Äijää tömistellyt ja kolistellut tuossa ulkopuolella.
Minä olen hoitanut muonistusta.
Tänään oli kaalikääryleitä ja ne sai kehuja....
Kotiin tuli ykskaks hillitön tarve saa violettia väriä. Viime syksynä oli musta, nyt violetti. Kaipaan näin loppukesällä vahvoja värejä, tummia sävyjä, mutta silti raikkautta.
Pihamaalta keräsin kimpun kukkia keittiön pöytää koristamaan. Löysin vaasihyllyltäni vanhan kotimaisen, sopivasti pikkusen violettiin menevän, maljakon. Siitä se lähti. Muistin myös, että jossain jemmoissani on violetit tapletit. Luulin niiden olevan liian tummia tuohon tummaan pöytään, mutta kyllä ne näin nyt siinä saavat olla. Voi olla, että jossain vaiheessa laitan vaaleita kankaisia lautasliinoja noiden taplettien alle.... Mutta nyt mennään näin.
Olohuoneeseen, tuolin kulmalle kaivoin vanhan äidin peruja olevan villashaalin.
Siinäkin sattumalta! oli tuota violettia....
Olohuoneen pöytä oli niin täynnä kaikenmaailman (Isännän) sälää,
että siihen oli ihan pakko laittaa hortensan oksa maljakkoon...
Kaipaatko sinä värimuutosta tähän aikaan vuodesta?
Ihania elokuun päiviä!
Klemmari
