Kevät keikkuu

Maaliskuuta mennään, mutta on vaan niin kylymää. Aurinko nytkin kyllä paistaa ja se vasta onkin ihanaa! Eikö? Yöt ovat niin kylmiä, mutta onneksi tuo arska päivisin vähän lämmittää.

Verannalta raksin köynnökset ja valot pois, mutta jotenkin teki vielä mieli jatkaa noilla valoilla. Jotenkin. Niinpä ne päätyi lyhtyyn. Siinä ne nyt valaisevat. Saavat vielä hetken olla, kun ei voi mitään muutakaan - ainakaan elävää - pöydälle laittaa.

Kevään keltaista vähän on laitettu esille, onhan Pääsiäinen aivan tuota pikaa.

Istutushommia on tehty kiihtyvällä tahdilla. Keittiön pöytä alkaa muistuttaan jotakin tuorerehutarjoilua, kun purkkia ja purtiloa on toinen toisensa vieressä.  Vielä sentään mahdutaan Isännän kanssa syömään pöydän ääreen. Mutta, aikaisempia vuosia muistellessa, sekin on tehnyt kevään kuluessa tiukkaa, kun purkimäärä vaan kasvaa. Elämä on.

Oletko ostanut siemeniä kaupasta?

Itse olen moneen kertaan käynyt kuolaamaan kauppoja ja niissä olevia siementarjontaa. Täytyy todeta, että siemenet on huippuhintaisia! Huh-Huh! Muutama hassu siemen ja hinta on 5-6 euroa. Eikä niistääkään ole taetta lähteekö kasvamaan.

Onko vaihtoehtoja?
On.

Kerrottakoon niistä lisää seuraavalla kerralla.

                                                     Siellä se ensi kesän projekti odottaa.
                                                     Uinuu vielä talviuntaan.

Näin kylminä päivinä kaipaa lämmintä syötävää.

Kevään keltaista kanttarellikeittoa alkuruokana.

Tähän aikaan on hyvä kaivella pakkasesta sinne jemmattuja

ruokatarvikkeita. Nämäkin kanttikset oli pakastettuja.

Keitot ovat ihania! 

Ne on suht nopeita tehdä ja niistä tulee hyvä mieli :)

Janssonin kiusaus. 

Klassikkoruoka perinteisillä lisukkeilla, puolukkahillo ja suolakurkku.

Koska viimeksi olet syönyt janssonia?

Dilkka viiniä palan painikkeeksi.

Valoa kohti!

Klemmari