Huikeen kirkasta
Heipsan, siellä minä - metsän keskellä
En tiedä mitään parhaimpaa kun lenkin jälkeen ruokailu.
Siihen tähdättiin ja tempasin uuniin valkosipuliperunat ja hirvimurekkeen.
Tein murekkeen jo eilen jääkaappiin maustumaan.
Muhevat tuoksut tuli ovissa vastaan, kun slow foodia oli tulossa.
Vähän oikaisinkin. Perunat tuli kaupan valmiista pusseista.
Lisänä - myös eilistä - tsatsikia sekä puolukkahilloa.
Mutta itse mureke.
Sen reseptiä ei taida löytyä mistään netin syövereistä eikä keittokirjoistakaan.
Kerron sen sinulle tässä:
0,5 kg hirven jauhelihaa
2 dl kermaa
lipstikkasuolaa
mustapippuria
kuivattua rosmariinia
3 isoa valkosipulin kynttä
2 kananmunaa
vinigretteä
ruisjauhoa suurustamiseen
Täyte:
valkohomejuustoa
vihanneksia, joita jäi eilen tortilloista.
Niissä oli punasipulia, valkosipulia, tanko-parsakaalia, kesäkurpitsaa
Kun mureke oli koottu, vuolsin koko komeuden päälle voilastuja.
Yleensähän hirven jauhelihaan liitetään sika-nautajauhelihaa, koska hirven liha ei ole rasvaista.
Tällä kertaa unohdin hankkia tuota rasvan tuojaa, joten piti keksiä jotain muuta.
Olen kova tuunaamaan ruokaa eikä meillä juurikaan tule hävikkiä ruuasta.
Niimpä aina vanhoista lopuista tulee jotain aivan uutta.
Oli todella maukas ja muheva mureke!
Onnistuu se näköjään näinkin :)
Syökää hyvin!
Klemmari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti