Se on pienestä kii

Reilut 10 vuotta tässä talossa asuneena voin jo todeta, että joihinkin asioihin sitä vaan turtuu. Arki pyörii, elämä soljuu, päivästä toiseen selvitään. Jotkut pienet asiat, kuten kahvinkeitinpöydän vakstuukin vaihtaminen pompsahti tässä joku päivä esiin ja silloin havahtuu, että tällekin asialle voisi tehdä jotain.

Kevätaurinko tämänkin jutun herätti.

Ei se näin kellertävä oikeesti ole!

Kaameet kuvat, kun aamulla otettu ja valo häikäisi näköjään ihan oudoksi.

Pitää siis selittää. Näissä vanhojen kaappien tasoissa olen pitänyt vakstuukia, jotta se on

helppo pitää puhtaana. Tuo vihreäsävyinen on sopinut kuin nenä päähän. Mutta nyt se oli tullut

tiensä päähän. Käyttökulumaa oli jo niin, että se juuri ja juuri pysyi kasassa.

Tadaa! Kukkahattutädin ruusuthan ne siihen putkahti.

Vanha pöytäliinahan se siinä.

 Hiukan on vekkejä, mutta kunhan se tuossa muutaman päivän

oikenee, niin reunoihin voi kiinnittää nastat, jotta pysyy ainakin paikoillaan.

Olen niin onnellinen ja iloinen tästä pienen pienestä muutoksesta.

Nuo purkithan hankin viime syksynä ja olen todella tykännyt niistä.

Ihanaa kevään odotusta!

Klemmari

Valon taikaa

Mikä ihanuus onkaan tämä valon määrän lisääntyminen!

Paitsi että, se saa aikaan kummia juttuja.

Melkein mopo karkas käsistä, kun kerrankin osuin siemenkauppaan ja oli vielä valikoimaakin.

Joskus on käynyt myös niin, että tyhjät tangot törröttävät, kun liian myöhään on liikkeellä. 

Ensimmäiset siemenet on jo itämässä. Pitihän minunkin kokeilla "lautta"-idättämistä. Keijunmekot aloittivat ja nyt on myös muutama tomaantin siivusta kuivattu siemen itämässä.

Taustalla soi vinyyli

Topi Sorsakoski ja muut oman aikakautensa tähdet laulavat hieman rahisevalla levyllä.

Nostalgiaa.

Isäntä hankki laatikollisen vanhoja levyjä ja niitä nyt huolletaan, putsataan ja puunataan.

Olohuoneesta onkin - vähän niinkuin huomaamatta - tullut Isännän huone.

 Siinä korjataan lamput ja levyt ja kaikkea muutakin.

Ehdin jo vähän suunnitella olohuoneen tapetoimista ja tehdä siitä muuten vähän erinäköistä.

 Mutta kun tuo tosiasia - käyttötarkoitus -  kirkastui ajatuksiini, hanke sai väistyä.

 Onhan miehellekin mieluinen paikka oltava kodissa!

Pitää siirtää stailaustarmo johonkin muuhun tilaan.....

Kevättunnelmissa 

Klemmari

i

Pakkaspäivää

Mikä ihanuus, kun vuosi vaihtui ja tammikuu alkoi!
Päivät kirkastuvat ja samalla tulee talven tuntua, kun pakkanen poksuu nurkissa.
Eilen olikin himpun kylmä tuuli, ettei ulkona tehnyt mieli olla muuta kuin pakollisia puunhakureissuja.
Tänään pakkasta 17,4 aamutuimaan.
Paljonko teillä mittarissa?

Hyvää alkavaa vuotta!

Klemmari

Uutta vuotta kohti

Huis, kun aika onkin mennyt. Ainkin siitä, kun olen tänne mitään riipustanut. Mutta, eipä kukaan ole perään huudellutkaan.... Siitä huolimatta on aika tehdä pientä tilinpäätöstä. Onhan vuosi loppumassa aivan tuota pikaa. Silloin on hyvä "puhdistaa pöytä" ja aloittaa ikäänkuin uusi elämä.

Joulu oli ja meni. Tänä vuonna en päässyt ollenkaan kiinni joulusta, muuta kuin työni puitteissa. Kotona mentiin niin matalalla profiililla, kuin vain voi. Toki meillä joulukuusi tuli tupaan! Kaikki muu hilpetööriosaston tavara jäi hyvin vähiin esille kaivamisessa.

Olen ollut viimeisen päälle jouluihminen. Aina. Mutta nyt on päässyt ajatuksiin, vaikuttaisiko ikä joulunviettosävyyn? Onhan näitä jouluja jo ollut - monenlaisia. On ollut väkee joulupöydän ympäri, on ollut työjouluja, on ollut yksinäisiä jouluja, kauniita, rakkauden täyttämiä jouluja, on ollut pieni ihmisen ihme ihailtavana-joulu, nuorten kanssa vietettyjä jouluja ja kaksin rakkaan kanssa vietettyjä jouluja. Moneen lähtöön löytyy jouluja. Tänä jouluna mietittiin Isännän kanssa, miten vietettäsiin ensi joulu. Ihan silleen oman näköisesti. Mitä se sitten olisikaan?

 Miten sinä koet joulun?

                                                  Punainen ja vihreä oli meillä joulun väri.
                                                  Jotenkin pimeys ja sateinen sää suorastaa huusi punaista esiin.
                                                  Sitä sitten oli kaikissa olomuodoissa.

Muuten tämä vuosi on vaan mennyt. Tai, jos vähän pysähtyy, löytyisikö sittenkin jotakin mainittavaa....? Remonttiosastolla meillä ei tänä vuonna tapahtunut mitään peruskohennusta kummempaa. Kuten alahirsien suojaamista sateelta, ovien ikkunoiden tiivistämistä tms. Niin ja "takasiiven" viimeistely.

Pihatöissäkään ei mitään mullistavaa, entisen juttujen hengissä pitämistä. Pientä kokeilua joka vuosi kylläkin kasvimaalla, mutta sekin on vuosien myötä selvinnyt, että sipuli ja papu kasvaa meidän pellossa. Ryytiyrtit tykkää myös meillä olla, rakuunaa ja lipstikka varsinkin.  Niistä olen ajatellut kehittää jotakin. Ainakin jalkakylpyainekset on nyt kokeilussa. Samoin lipstikkasuola. Aivan mahtava!

Majoituskokeilu sai tuulta purjeisiin, ensi kesänä jatketaan.

Kokkauksiin on tullut jotenkin uusi ulottuvuus. Olen suorastaan innostunut. Teen mielelläni erilaisia ruokia ja on ollut jopa pienimuotoisia "illallisia" meidän tupakeittiössä.

                                  Kukkakaalimuhennos, paahdetut nauriit ja punajuuri, savustettu lohi....


Uneksi, uskalla, elämä kantaa!

Hyvää uutta vuotta 2017!

Klemmari

Kaamosta

Päivä on lyhentynyt lyhenemistään, joskus, joinain päivinä jopa aurinko on ykskaks pilkahtanut ja ainakin kaksi sekuntia paistanut. Oi, sitä valoa! Sitä kun ihminen kaipaa näin harmaina päivinä.

                                    No, sisällä -  ja ulkona - voi polttaa kynttilöitä ja muita valoja.
                                                                   Nythän on niiden aika.

Kynttilän loistetta

Kaktukset innostuivat kukkimaan,

 kun toin ne salin viileydestä vähän lämpimämpään tilaan.

Kukat ovat kivoja väriläiskiä

Pieni talvi kun jo oli, eli meilläkin oli maa kevyen lumihärmän peitossa muutaman päivän. 

Niinpä piti alkaa varustautua talveen, Oikein kunnolla. 

Siivosin konttorihuoneen. Huone, jossa teen töitä ja jossa nytkin kirjoitan tätä. 

Tässä vanhalla pöydällä ja tietokoneella.

Huoneessa on ihanat vanhat, leveät lattialankut, mutta ah, niin armottoman kylmät talvisin, kun lankkujen alla ei ole muuta kun hiekkaa ja sammalta.

Siksi talveen pitää vähän varustautua.

Pari talvea sitten hokasin, että kun kerran varastoissani on mattoja,

 niitä laitetaanpa niitä useampi kerros päällekkäin.

Johan rupes tarkeneen.

Eipä niitä kerroksia nyt niin montaa ole, vain kaksi, mutta satsasin laatuun.

 Ei mitä tahansa mattoja, vaan aitoja, vanhoja villamattoja.

Ihanan lämpimät jalan alla.

Ikkunakin sai talviverhot. Paksut samettiverhot.

Eipä pääse huiku sisälle.

Konttorituoli sai lämpimän viitan, 

jotta siinä on mukavan lämmin istua.

Työkintaat.

Ystävän tekemät lämmikkeet pitävät kädet lämpiminä.

Kun tämä vuorausvimma pääsi vauhtiin, sai myös kodinhoitohuone uuden maton.

Vanha, elämää nähnyt silkkimatto.

Kuinka kiva siihen onkaan astua, kun suihkusta tulee....

Lattiassa on lämmitys, joten se ei välttämättä mattoa tarvi, 

mutkun se vaan tuntuu niin mukavalta :)

Nyt saa talvi tulla!

Klemmari

Pöytälamppu

Joskus etsintä tuottaa tulosta. Olen nimittäin jo pitkään etsinyt makuuhuoneeseen sopivaa pöytälamppua. Se ei juurikaan käyttöön tulisi, koska siinä huoneessa on jo monia muita valopisteitä. Mutta täydentämään kokonaisuutta. Yksi palapelin osa.

Tässä hän on.

Ihana härpäke! 

Se tuo kivaa kontrastia tuolle vanhalle pöydän pinnalle.

Valaistus on tärkeää. Valaistuksella saadaan luotua mielenkiintoisia kokonaisuuksia.

Useampi valopiste on kauniimpi/pehmeämpi vaihtoehto kuin yksi keskellä kattoa.

 Näin saadaan esim. eri vuorokauden/vuoden aikaan erilaisia - tilanteesen sopivia - valaistuksia.

Kaamosaikaa....

Klemmari

Poka poikineen ja ruskaa syksyssä

Lokakuuksi on kalenteri vaihtunut! Kauniita ilmoja on ollut, niinpä meilläkin taas yhtä projektia kyhätään. Nimittäin ikkunan pokia.

                                            Vanhan mallin mukaan jatketaan.
                             Oma ähräämisensa siinä on ollut, kun on pitänyt mitata ja mitata, kolota ja kiilata.

Palikkaa ja pulikkaa.

Traktorin lava toimii hyvänä työtasona.

Navettarakennukseen tulevat nämä ensimmäiset. Eli kiireellisemmästä päästä näitä lähdetään uusimaan. Ruudut alkavat jo tippua joistakin ikkunoista, kun pokat alkavat lahota. On siis aika uusia niitä. Vanhat ikkunalasit jatkavat elämäänä uusissa pokissa. Jos vaan saadaan ehjänä siirrettyä....

Ruska-aika. 

Syysaurinko kultaa maiseman

Punatammi

Kasvihuoneessa vielä kukkivat krassi

ja samettiruusu

tämä on itse siementänyt viime vuoden sadosta

 ja kasvanut mielettömäksi pensaaksi.

Hyvää Lokakuuta!

Klemmari