Syyskuu menee jo kovaa vauhtia. Meillä on kerätty sieniä ja puolukoita. Tehty hyvää ruokaa ja muokattu puutarhaa. Nämä syksyiset päivät ovat ihan parhaita noiden hommien tekemiseen.
Nautitaan ihanista syyspäivistä!
Klemmari
Klemmarin ja Isännän remontti- ja normielämää 200 vuotta vanhassa hirsitalossa ja ympäristössä. Rennolla otteella niin keittiössä kuin puutarhassakin.
Syyskuu menee jo kovaa vauhtia. Meillä on kerätty sieniä ja puolukoita. Tehty hyvää ruokaa ja muokattu puutarhaa. Nämä syksyiset päivät ovat ihan parhaita noiden hommien tekemiseen.
Nautitaan ihanista syyspäivistä!
Klemmari
Elokuuta mennään jo loppusuoralla ja sitten alkaakin syksy. Viime päivät ovatkin olleet todella ihania, lämmintä ja aurinkoa on piisannut.
Kesä oli kummallinen. Oli lämmintä, kukat kukkivat ennen näkemättömällä tavalla, jotkut kärsivät kuivuudesta. Sieni- ja marjasato on ollut hyvä. Tänään tein juuri viinirypäleistä mehua. Tattisoppaa on syöty. Tatteja ja kanttarelleja on kuivattu niin, että ainakin 3 vuotta pärjätään. Ensimmäinen vuosi oli nyt, kun meidän lähimetsästä löytyy tatteja! Suolasienet ovat vielä ohjelmassa ja tämän vkon aikana pitääkin käydä ne poimimassa.
Omenasatokin on kohtuullinen. Vielä niiden annetaan kysyä ja mehustua. Osa niistä kuivataan ja osasta tehdään tuoremehua.
Säilömisaikaa tämä vuodenaika on. On oikeastaan aika kiva, kun saa kerätä kesän makuja säilöön. Talvella, tuulen tuivertaessa ja pakkasen paukkuessa niistä voi nauttia ja ne tuovat kesän mieleen. Sitä jaksaa taas sitten odottaa.
Nautitaan vielä kesäisistä päivistä!
Klemmari
Hups, kun tämä kesä onkin mennyt niin, ettei tänne blogiinkaan ole piiitkiin aikoihin mitään laitettu. Eipä sitä kukaan ole kaivannutkaan. Päivitän siitä huolimatta nyt. Yksinpuheluahan tämä blogin pitäminen nykyään on. Mutta kiva laittaa itselleen muistiin asioita, joita on mukava jälkeenpäin katsella.
Hellettä on ollut meilläkin. Kaunis kesä on kaiken kaikkiaan ollut. Kasvit ovat tykänneet lämpimästä. Aina on ollut joku kukka kukkimassa. Sadetta on todella niukasta tullut, joten kastelua on pitänyt harrastaa, jotta eivät aivan näänny.
Kyllä taas on niin ihana kevät! Juuri nyt, kun kaikki kukkivat - tässä on sitä jotain. Kylmä viima hidastaa kukintoja, mutta kyllä se kesä sieltä vielä tulee.
Kevät on ihan parasta aikaa! Luonnon heräämistä on kiva seurata. Kuinka se sitten aivan ykskaks täyttää maat ja mannut vihreydellään. Juuri tämä hetki on niin kaunis.
Kevään väriloistoa
Nautitaan näistä ihanista päivistä!
Klemmari
Wappendaalia kohti sitä taas mennään. Ilma on ajankohtaan nähden hyvin tyypillinen - kylmää. Jäätävä pohjoistuuli on vihmonen viikon verran. Pihamaalla ei ole edistystä tullut, kun kaikki on niin kylmissään.
Hauskaa Vappua!
Klemmari
Ilmassa leijuu muutoksen tuulia. Niin kuin jossain aikaisemmassa postauksessa taisin mainita, olemme myymässä tätä kotiamme, maatilaa, kokonaisuudessaan. Asiaa on kypsytelty jo parisen vuotta, mutta nyt se alkaa olla konkreettisempaa. Oma projektinsa - varsinkin Isännällä - on lähteä lapsuuskodistaan jonnekin uuteen, tuntemattomaan paikkaan. Parisuhteessa tämä tilanne on myös meillä uusi, emmehän ole olleet missään vaiheessa aikaisemmin yhdessä hakemassa meille kotia. Minähän muutin tähän Isännän taloon. Ja maisemaan, jossa mm. lukuisia ulkorakennuksia. Meidän miäs ei tule toimeen ilman ulkorakennusta! Piste.
Olen elämässäni muuttanut muutaman kerran, viimeksi 16 vuotta sitten, kun muutin tähän taloon. Tunnen muuton/muutoksen olevan hyvin vapauttavaa. Voi ikään kuin aloittaa puhtaalta pöydältä. Uuteen kotiin voi laittaa aivan uudenlaisen ilmeen. Vaihtaa vaikka tyyliä. Minulle muuttaminen on helpompaa. En enää takerru tavaraan, niin kuin viimeksi muuttaessani. Tunnen olevani vapaa elämään.
Mielenkiintoista on havaita, miten kumpikin suhtautuu erilaisiin asioihin. Selvästi ilmassa on enemmän kärkkäitä sävyjä keskusteluissa, mutta kompromisseilla ja keskusteluilla asiat saadaan sujumaan. Ei aina tarvitse olla minä-itse-ensin. Päämäärä ja tavoite on samanlainen. Sitä kohti on hyvä suunnata.
Olemme aikamoisia ammattilaisia näissä kodin etsimisasioissa. Parin vuoden selailu ilmoituksissa on myös osoittanut, miten on hyviä ja vähemmän hyviä ilmoituksia. Ilmoittajan kannattaisi muistaa, että ilmoitus luodaan sitä ostajaa varten, ei sitä omaa silmää miellyttävää. Miettiä, mitä se ostaja ensimmäiseksi haluaa nähdä.
Viime syksynä kävimme katsomassa yhtä kaunista taloa. Kiva metsäinen tontti ja upea taloa rinteessä. Mutta. Sisäpuoli ei ollut meille sopiva. Siis tilaratkaisut. Vaikkakin muutoksia oli mielessä, ei sittenkään. Eikä sitä ulkorakennusta... Haikein mielin jätimme tämän kohteen.
Viikolla oli vuorossa talo nro 2. Sekin metsäisellä tontilla, meren läheisyydessä. Ah! Kaunista. Maisema miellytti. Kovasti. Talo sinänsä oli ok, huoneet tosin tuntuivat pienehköiltä.... Pientä pintaremonttia vailla. Ja jätehuoltopäivitys. Paljonko lisäkustannuksia siitä? Ja se ulkorakennus?
Miksi muuten uudemmissa taloissa ei ole ulkorakennusta? Eikö nykymiehet enää puuhastele kädentaitoja?
Meiltä löytyy ulkorakennuksia! On paikkoja, useita, joissa voi puuhastella mielin määrin. On puutarhaa, jossa voi upottaa sormensa yllin kyllin multaan. On puhdasta luontoa, on virtaavaa vettä. Joki kehystää tätä tilaa.
Kun nyt 60++ iässä etsitään kotia, on sillä myös odotuksia. Emme siis etsi mitään kuolemankotia, vaan täyttä elämää täynnä olevaa kotia. Uudelta kodilta odotukset on kovat: ei murhia eikä mitään muutakaan pahaa saa olla tapahtunut siellä. Talon pitää olla elänyt hyvää elämää. Valo, tuoksu, tunne tilasta kertoo, mikä on oikea. Kun on elämänkokemusta ja näkemystä, saa olla myös odotuksia. Haluan tehdä seuraavasta kodista juuri niin itseni näköisen. Tähän elämäntilanteeseen istuvan. Sitä kohti.
Jos kiinnostuit tästä paikasta, lisätietoja saa kysyttäessä.
Tämmönen tilanne tällä hetkellä.
Hetimmiten, kun uusi koti löytyy, aion siitäkin pitää omaa blogia. Muutosta ja siihen liittyvistä asioista, tunnelmista yms. Jos aiot seurata tätä matkaa, laitan tähän blogiin linkin. Aikanaan.
Aurinkoa päivääsi!
Klemmari