Puutarhaelämää

Että on taas reporanka olo.
Selkä huutaa hoosiannaa ja jalat on kun eesaun kädet.

Mutta olo on onnellinen. Tätä se on. Puutarhurin elämä.
On saanut olla ulkona, nostanut, venyttänyt ja loikannut. Siinä parasta hyötyliikuntaa.

                                                Mutta tuomi kukkii.
                                               Siitä leviää niin ihana tuoksu joka puolelle.
Toin yhden pienen oksan sisälle maljakkoon. Tuttavani kysyi, että eikö siitä tule liian väkevä haju. Ei, kun ei tuo koko puskaa, vaan yhden pienen oksan.

                                                        Meillä näitä tuomia piisaa.
                                                       On isompaa ja pienempää puskaa.
Vähän semmonen roskapensashan tämä on,
mutta mielestäni sopii hyvin tämmöseen maalaispihaan.

Tulppaanit kurkottavat kohti aurinkoa

Pikkuhiljaa tämäkin avautuu

Perhosia. Niitä on todella paljon ja toinen toistaan värikkäämpiä.

Tähän voikukkaan sattui nyt tämä hennon vihreä.

Muuten perhosia on haastellista saada kuvaan, kun ne lepattavat mennä koko ajan.

Meillä muuten voikukat saa kasvaa rauhassa. Näin keväällä ei niin kovin montaa kukkijaa ole, joten onhan se kiva, kun iloisen väriset voikukat ilahduttavat. Kukkimisaika kestää vain hetken.

Toinen asia, jolle en enää viitsi korvaani lopauttaa - on sammal.

Vuosien myötä olen oppinut ymmärtämään, että kuusien läheisyydessä näin keväisin kasvaa sammalta. Se muuttuu kesän myötä. Ruoho alkaa kasvaa sammaleen tilalla. 

Joten nou hätä.

Tätä odotan mielenkiinnolla.

Jospa sitten tunnistan :)

Ihan pakko on pikkusen avautua tästä ilmastovouhotuksesta. 

Vaikka me suomalaiset söisimme pelkkää heinää, ei ilmasto siitä pelastu. Maailman väkiluku kasvaa niin valtavaa vauhtia, eikä me sille voida mitään. Ohjausta väestörikkaisiin maihin tarvitaan. Perhesuunnittelua. 

Meillä ainakin tuossa tien toisella puolella puissa on naavaa. Se viestii puhtaasta ilmasta.

 Meitä suomalaisia on niin helppo kiristää ja pelotella. Me ollaan niin kilttejä ja totellaan kaikkea, mitä "isot" sanoo.

Toinen asia on kaupungistuminen. Kun kaikki saadaan muuttamaan kasvukeskuksiin, on kaikki hyvin. Vai onko? Vaikka kuinka kasvatetaan ilmaperunoita?  Mielenterveysongelmat kasvaa. Ihmisten hyvinvointi yleensä. Väliinpuoajia riittää. 

Vaikka nyt kivistää - olen onnellinen. 

Minen muuta kaupunkiin!

Klemmari