Oi syyskuu

Mitkä ihanat syyspäivät ovatkaan viime aikoina olleet!
Aurinko on hellinyt niin lämpimästi ja kesän jatkoa on saanut ihailla.

Syksyksihän aika muuttui - se on väistämätöntä. Tosin lämmin sää on ollut siedettävämpää kuin heinäkuussa. Ilma on jotenkin raikkaampaa, vaikka onkin lämmintä.

Kesän aikana kärvistelleet perennatkin ovat alkaneet niukkaa kukintaansa näin jälkikäteen. Kesäkukatkin vielä niin innoissaan, ettei niitä raaskinut pois heittää - vielä.

Ruusupapu kietoutuneena veranna pilarin ympärille

Palkoja ei vielä näy. Tai näkyy muutama, mutta on edelleen niin hentosia.

Siinä se saa nyt vielä hetken olla.

Tänään vaihdoin verannalle vähän syksyisempiä kukkia

Varsinainen hässäkkä tuli tähän pataan

Tuo kirjavalehtinen - mikälie - on hauska ilmeen tuoja

Omppuja on tällä viikolla jalostettu mm. hilloa on tehty.

Nyt vkl aikana pitää laittaa tuoremehuasema pihaan pystyyn ja taltioida 

omput mehuna.

Nautitaan kauniista päivistä niin kauan kuin niitä on!

Klemmari

Elokuussa

Elokuuta jo mennään.
Alkoihan ilmakin muuttuua hiukka mukavammaksi, kun kalenteri siirtyi pykälän eteenpäin.
Kyllä olikin tukala kesä! Kasvitkaan eivät  tykänneet. Liika on liikaa, oli se sitten mitä tahansa.

Pitkän aikaa on saanut katsella pihassa pelkkää vihreää. Perennat ovat kukkineet pikakukintansa jo aika päiviä sitten. Syysasterit sentään ovat hengissä, joten niiden kukinnasta saa vielä nauttia.

                            Ukonhattu on ihmeen hvvin kirvoilta selvinyt tänä kesänä.
                            Mittaa eikä leveyttä siinä ole edellisen vuosien tapaan.

Mikälie malva vai mikä sieltä viidakosta pilkottaa.

Rikkaruohotkin ovat nyt inostuneet, kun ovat saaneet vähän sadetta.

Omenoita tulee hyvin.

Tässä aivan uusi tuttavuus.

Pienen pieniä omenoita ja - ainakin nyt - kirpeitä.

Nämä sopis enemmän koristeluun kuin jatkojalostukseen :)

Saskatoonitkin meni tänä kesänä parempiin suihin - linnuille.

Onneksi viime vuotista satoa on pakkasessa.

Tein niistä juuri piirakan.

Haluatko kuulla, minkälaisen?

Klemmari

Odotettu sade

Vihdoinkin sadepilvet saapuivat näille seuduille.

Vesilätäköitäkin!
Maa on ollut niin kuivaa ettei se ollut ollenkaan vastaanottavainen pitkän kuivan kauden jälkeen kun viimeinkin alkoi sataa.

Ukkospilvet, salamat ja napakat sateet ovatkin viime aikoina olleet jokapäiväisiä. Kyllä luonto kiittää näistä sateista.

Sumuisia aamuja

Sitkeitä sissejä

Hortensatkin kukkivat

Omppupuut suorastaan notkuvat omenoista

Pieniä omenoita notkuu oksissa. Niitä pitääkin nyt karsia, jotta edes muutama kunnon kokoinen omena tulisi. Tänä vuonna on uusissakin puissa satoa, joten mielenkiinolla odotetaan, minkä makuisia niistä tulee. Näistä juttelin jo edellisessä postauksessakin.

Elokuuterveisin

Klemmari

Savannipiha

Aamutuimaan olin nyppimässä ruusujen kukintoja, jotta jatkavat paremmin kukkimistaan. Oli kiva, jopa siedettävä, ilma. Kunnes lämpö kipusi kellon myötä taas ylemmäs ja PAARMAT heräsivät ja haistoivat ihmislihaa. Näin alkoi piirileikki pyrörimään ympärilläni. Silloin vaihdoin maisemaa - muihin hommiin. Tällä kertaa ei tullut purasuja.

Sain toki purasun tässä yksi päivä, kun olin kaikessa rauhassa syömässä kanukkamajassa. Kunnes alkoi vimmattu viipotus ja jokin surina.  Olin juuri kokoamassa ruokailuvälineitä pois, kun äkillinen kipu tuntui oikean käsivarren taka-alapuolella. Tietty se joku pistiäinen oli. Eikun pihkavoidepurkille. Kipu hellitti pian voiteen levityksen jälkeen ja jäljellä oli iso punainen alue ja pistokohta.  Ampiaiset penteleet olivat tehneet pesän kanukkamajan lattian alle. Nyt niitä sitten yritetään häätää kaikin mahdollisin keinoin - pois. Tällä hetkellä ei vielä ole mitään asiaa mennä grillaamaan....

Pihamaa alkaa näyttää savannilta. Nurtsi ruskettuu ja kaikki kasvit ovat nuupahtaneita, vaikka osaan pihaa vettä ollaan kannettu. Ei kuitenkaan riittävästi. Oivoi.

Kasvihuoneessakin pullopojat käytössä

Jalopähkämökin aivan näännyksissä

Omenat tykkää lämmöstä

Omenasato tulee aivan valtava. 

Olemme nyppineet terttuja pienemmiksi, jotta jaksaisivat kypsyä.

Päivänkakkaroita meillä on joka paikassa.  Se on kiva kasvi, kun se päättää itse, missä se tykkää kasvaa. Eikä minua yhtään häiritse, ettei ne ole säntillisessä rivissä. Antaa kaikkien kukkien kukkia.

Hortensat tykkäävät myös lämmöstä ja kukkivat täpöillä.

Helleterveisin

Klemmari

Heinäkuuta

Hups, miten aika onkaan mennyt!

Työ on kuljettanut sinne ja tänne eikä (muka) aikaa ole tänne blogiin mitään laittaa.
Joskaan kukaan ei kai ole kaivannutkaan?

Tämä kesä on ollut omituinen. Viime kesänä taisteltiin sateen kanssa, nyt kuivuuden. Tällä Länsi-Suomessa vetta ei - muutamaa pisaraa lukuunottamatta - ei tosiaankaan ole tullut. Kastelujärjestelmiä on pitänyt kehittää. Meillä on onneksi joki tuossa rajaamassa tätä tilaa ja siitä Isäntä on traktorilla kuskannut tankkitäydennystä. Kastelua on tosiaan tarvinnut tehdä, eikä siitä huolimatta kaikkiin sitä ole ylettynyt. Kahden litran vaihtopullot saivat suuttimet, joiden avulla vesi tippuu hitaasti kohteeseen. Hieno keksintö!

Unkot kukki kauniisti

Ruusujenkin aika koitti

Nämä ruusut ovat olleet niin kiitollisia kukkijoita jo monta vuotta

                              Valkoiset, shamppanjat, punaiset ja tumman punaiset kukkivat parasta aikaa.



Ruusuisin terveisin

Klemmari

Hyvää Juhannusta!

Vihdoin tälle leveysasteelle saatiin vettä!
Ihana kesäsade viihtyi yhden päivän ja melkein yönkin.
Kasvit kiittelevät ja ilma puhdistui.

                                        Kurjenmiekka

Hyvää Juhannusta!

Klemmari

Jotain uutta, jotain vanhaa ja tulossa myyntiin

Kun ei nuo ulkohommat oikein suju, pitää keskittyä sisätiloihin.
Siis kastelua lukuunottamatta, ei suju kuivuuden ja kylmyyden vuoksi.

Niinkuin varman muistat, teki Isäntä meille jokunen vuosi sitten tuohon tupakeittiöön uuden pöydän.
Se on rouhea pöytä, joka kaipaa ympärilleen jonkinlaista vastapainoa. Tähän asti ollaan tultu toimeen näillä talonpoikaistuoleilla, vaikka niistä joku onkin liian matala. Pärjätty kuitenkin on.

Kauan on metsästetty ja nyt löytyi edes jotenkin sinnepäin, mitä olemme ajatelleet. Sisustaminen on kutkuttavaa, kun sitä saa koota kuin palapeliä.

Tadaa! Ihanat vanhat mustaraamiset tuolit!

Ja niin herkullinen verhoilukin, joka antaa kivan väriläiskän

varsinkin toisella puolella pöytää.

Kun nimittäin taustalla oleva kaappikin on musta.

Tuolit kuitenkin erottuvat juuri tuon verhoilun ansiosta.

Jipii!

Vanha silkkiliinakin sopii tähän maisemaan.

Silkkiliina MYYTY tämän kuvan perusteella :)

Isännälle ja Emännälle on käsinojatuolit.

Kuin konsanaan.

Sohva on vielä tätä samaa sarjaa.

Se tulee löytämään salista paikkansa.

Kunhan siellä ensin hieman raivataan.

Olis muuten pirttikalusto ja chippendale kalusto myynnissä.

Kiinnostaako?

Vanha 60-luvun pirtinpöytä.

Pituus 170 cm, ikilevykansi.

Penkit ovat pituudeltaan 170 cm ja niitä on 2 kpl.

Tuosta rottinkikalustosta on kysymys.

Siinä on sohva ja kaksi nojatuolia.

Ne on periaatteessa raatona, ilman pehmusteita,

mutta toki näillä omilla virityksilläkin kauppaa voidaan tehdä.

Myös sohvapöydästä voidaan keskustella.

Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä:

klmmari2@gmail.com

Sisustusintoa piukeena

Klemmari