Joulun taikaa

 Joulun taikaa on selvästi ilmassa. Eilen maisema oli niin synkkä ja pimeä, kun vesisade oli karkottanut lähes kaiken lumen. Mutta tänä aamuna, maa oli valkoinen.

Sireenipuskakin on saanut uuden lumipeitteen

Koko päivän onkin satanut lunta, joten kaunis joulu tästä varmaankin tulee.

Joulutulppaanit on haettu. 

Tänä vuonna saattaa jäädä hakematta lumisia oksia sekaan.

Laatikot on paistettu. Leipomiset leivottu. Joulunamit ovat vielä työn alla. 

Joulu saa tulla.

Hyvää ja Rauhallista Joulua!

Klemmari

Joulukuun talvi

 Onpa ollut upeat talvipäivät viime aikoina! Jopa aurinkokin on näyttäytynyt.

Muistelin tässä juuri, että taitaa olla ensimmäinen, tai ainakin ensimmäisiä joulun alusia, kun meidän pihamaalla on lunta näin paljon. Eilen satoi  rutkasti ja nyt on noin 25 cm. 

Todella kaunis talvi!

Melkein kuin kevätaurinko

Vaikka vain hetken 

aurinko on näyttäytynyt

Pienen pieniä valon pilkahduksia

Kukkia pitää olla maljakossa

Nykyään on kiva, kun kestävät pari viikkoa maljakossa.

Tasetteja olen yrittänyt kasvattaa. Viime vuoden sipuleista.

Heräsin tähän asiaan vähän liian myöhään, koska nyt on vasta pienet vihreät nykäleet näkyvissä.

Mutta, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Sama homma amaryllisten kanssa.

Vartta pukkaa, muttei kukkavanoja näy.

Kyllä se Joulu tulee ja meneekin, vaikka vähän vähemmällä sen tekee.

Oikein hyvää Joulun aikaa!

Klemmari

Joulukuu

 Oi, ihana Joulukuu!

Tässä kuussa alkaa päiväkin taas pidentyä! Jipiiii!

Pieni vaaleus on maailmassa ollut tässä joitakin päiviä, kun pienen pieni lumikerros on maassa. Se on kummasti auttanut ajatuksen juoksuakin. Valolla on suuri merkitys meidän hyvinvointiin. Siksi pimeänä vuodenaikana pitääkin syödä hyvin värikästä ja maukasta ruokaa.

Rakastan laittaa ruokaa. Kokeilla kaiken maailman juttuja. Netti on pullollaan reseptejä, kunhan ne vaan löytää. Löytämisen ilo on aina kulkenut mukanani.

Kotona ei olekaan mitään sen kummempaa tapahtunut. Pikkusen joulujuttuja kaiveltu esille. Mutta tänä vuonna mennään hyvin kevyesti niiden suhteen. En tykkää yhtään nimittäin joulun jälkeen purkaa niitä.

Joten välttämättömät vain esille.

Talokaupat odotuttaa vielä. Vaikka minulla jo toinen jalka olisi menossa uuteen kotiin. Vaikken vielä tiedä, missä se on.

Itsenäisyyspäivä on ensi viikolla.

 Olkaamme kiitollisia tästä vapaasta maasta!

Ja hyvästä Pressasta!

Klemmari

Kaamoskuuta

 Kaamoskuu jatkuu...

Mutta ei siitä sen enempää, kun sille asialle ei voida mitään. Sen kanssa pitää vaan oppia elämään.

Palataan pikkusen vielä Pyhäinpäivään.

Tein perinteisen kattauksen. 

Kaivelin kätköistäni tuon vanhan liinan ja siihen härpäkkeet

Ruoka pitää olla värikästä. 

Tässä japanilaisin maustein valmistettu kuha.

Jälkiruokana riisifrutti.

Meidän Wiirustakin on tullut vanhus. Ikää on jo reilut 17 vuotta.

Kuulo on jo mennyt ja nyt on alkanut takajalat kangistua ja välillä ihan pettävätkin.

Meikä tyttö - vanhana noitana - hommasi kissalle kivennäisiä. Niitä on nyt reilu viikko syötä eikä kunto ainakaan huonommaksi ole mennyt. Päinvastoin, nyt on jo kiivennyt uunin pankollekin.

En mitään ihmeitä odota kissan suhteen. Mutta toivon, ettei sen tarvitsisi kärsiä kivuista.

Luonnollinen loppu - se suotakoon.

Talon katsojiakin kävi tässä viikolla. Tulivat jopa toiseen kertaan katsomaan.

Meidän kiikarissa oleva talo on vielä kanssa myynnissä. 

Elämme mielenkiintoisia aikoja....

Näin viime yönä jännää unta. Aamulla heti piti unikirjasta katsoa, mitä se sanoo tuosta unesta.

On kuulemma tulossa mieluinen iso elämänmuutos.

Tämmöstä tänään tänne.

Mitä sinulle kuuluu?

Klemmari

Oi, kaamosaika

 Oi, tätä marraskuuta. Olen aina inhonnut tätä kuukautta.  Marraskuu. Se on pimeä, märkä, sumuinen. Pimeys oikein yrittää kietoa itseensä. Minä pyristelen vastaan. Tosin nukun pitkiä öitä, herään aamulla myöhään. Rakastan hitaita, vähä-äänisiä aamuja. Mikä ihanuus onkaan meillä jo hieman ikääntyneillä, kun saamme nukkua aamulla pitkään. Nautitaan siitä.

Nyt kun vielä on tämä sähkönsäästö meneillään, tuntuu niin nurin kuriselta tämän pimeyden kanssa. Mutta eihän meillä jo elämää kokeneilla mitään hätää ole. Osaamme luovia. Kynttilöillä saa tunnelmaa.

Pöydällekin piti vaihtaa värikkäämpi liina.

Tuoreita kukkia pitää olla. 

Ainakin viikonlopuksi.

Talo rintamalla on hiljaista. 

Yksi talo meillä olisi kiikarissa, mutta.... tämä paikka pitäisi ensin saada myytyä.

Tällä hetkellä ihmiset ovat niin jumissa, kun joka tuutista tulee pelottavia uutisia.

Oma pää kannattaa pitää kylmänä eikä pidä kantaa koko maailman taakkaa harteillaan.

Kaikesta huolimatta - Hyvää Marraskuuta!

Klemmari

Lokakuuta

 Ihan huomaamatta taitaa tämäkin syksy mennä. Lokakuu jo menossa... Pimeys lisääntynyt, kynttilät kaivettu käyttöön. Tämä sähkönsäästö on ollut meillä käytössä jo pitkään, mutta vielä on näköjään ollut vara kiristää. Meillä se näkyy mm. ulkovalojen käytössä. Vaikkakin lamput ovat olleet ledejä, niidenkin käyttöä supistetaan. Tylsää. Kyllä tämä pimein vuodenaika pistäisi olla valojen juhlaa.

Me käytiin tässä viikolla katsastamassa (taas) uusi talokohde. Nyt olikin meidän mittapuun mukaan lähes täydellinen kohde. Enää ei puutu kuin tämä meidän talon myynti.

Miten nämä asiat menevätkin niin. Meillä kävi pari viikkoa sitten talon katsojia ja he olivat kerta kaikkiaan sopivat tänne asumaan.  Mutta. Ajankohta ja muutos ei ollut heidän elämänpolkuunsa nyt sopiva. Että melkein. 

Meillä on tämä syksy viimeistelty tätä taloa. 

Kuistin ikkuna sai raamit.

Sitten  - me ollaan innostuttu retkeilystä. Niin paljon tulee istuttua tietokoneella, joten on suorastaan pakko tehdä asialle jotakin. Kävely ja juurikin retkeily on tähän ikäryhmään sopiva muoto. Evääthän aina pitää olla mukana....

Viime kuussa käytiin Pyhärannassa kävelemässä. Reitti oli upea, meren rantaa myötäilevä ja todella hyvässä kunnossa. Kauniita maisemia unohtamatta.

Tänäänkin olimme kävelemässä tässä lähistöllä. 

Liike on lääkettä.

Klemmari

Syyskuun väripilkkuja

 Syyskuu alkoi aika raikkaassa kelissä. Tai, ainakin yöt ovat olleet kylmiä. Meilläkin on muutamana aamuna ollut kuuraa nurmikolla, mutta kukat ovat vielä säästyneet pakkaselta. Tänään oli sitten pikkusen lämpimämpi päivä, joten oli sopiva keli ulkoiluttaa kameraa....

Tämän värinen syysleimu on vielä aika pieni.

Luumusato on niin valtava!

Oksat kaatuvat syvään, kun ne on niin täynnä luumuja. 

Nämä meidän luumut ovat aika pieni violetteja. 

Ne ovat parhaimmillaan sesonkina suoraan puusta suuhun laittaa.

Sen kummemmin ei niitä säilö. 

Tarvitsevat mokomat niin hirmusen määrän sokeria, ettei ole mitään järkee.

Luumupuun alla oli kiva nauttia lämmintä omenajuomaa

Yhdenlainen hortensa

Tämän nimeä en koskaan muista. 

On niin omituinen nimi.

Niinkuin tämäkin

Kultapiisku vasta aloittelee kukintaansa

Tämäkin kaunotar koko talven aikana kovia ja nyt sen verran toipunut, 

että pikkusen jaksaa kukkia.

Mäkimeirami

Kelloköynnös jaksaa kukkia

Ihana syksy!

Klemmari