torstai 12. huhtikuuta 2018

Bongattu Neitoperho

Keväiset hommat jatkuu pikkuhiljaa. Vain kuivemmilla paikoilla. Märkyyttä on vielä niin paljon, ettei mitään syytä mennä esim. haravoimaan. Kumma juttu muuten, kun tänä keväänä on tuo haravointi niin mielessä. Ehkä se johtuu sateisen syksyn aikaan saannoksista.

Mutta eilen ilahdutti tämä:

                                      Kevään ensimmäinen Neitoperho on bongattu,
                                     kun se lentää liipotteli niin, ettei meinannu kuvaan osua.

                                        Tänään on leikattu koriste-omenapuu.
                                        oli suorastaan pakko, kun ei ohi päässyt ilman, että joku sakara tökki.

Nyt se on kraakku ja vielä pari oksaa lyhennetään, 
muttei tällä kertaa ollut miesvoimaa mukana.

Aikamoinen kasa oksia siitä tuli.
Näistä keksin jotakin, palataan siihen myöhemmin.

Tältä se näyttää tovin kuluttua

Sammalpiha

Muistan takavuosina, kun minäkin taistelin sammalpihan kanssa. Tottakai, kun kaikki puutarhaohjelmat ja blogit siitä kirjoittivat. Minä kans. Yhtään ajattelematta sen enempää.

Onhan se vihreää - nytkin.
Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että kun lähistöllä kasvaa havuja, meillä kuusia, niin silloin sammal on luonnollinen kumppani. Eikä sammalta ole kuin näin keväällä. Kesällä siinä kasvaa nurmikko. Minua ei yhtään haittaa sammal, päinvastoin, siihen voi ajatella vähän metsäisempää pihan osioo....

Tämän päivän lumitilanne.

Mikähän kukka tuohon pönikkään tulekaan...

Jouluruusussa on kolmisenkymmentä nuppua.

Välitöikseni suunnittelen ikkunoiden maalausta. 
Nyt olisi hyvät ilmat, maali kuivuisi hetkessä, kun kevätilma on hyvin kuivaavaa.

Mitä sinun kevääseen kuuluu?

Klemmari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti