perjantai 30. lokakuuta 2020

Pyhäinpäivä

 Se on sitten taas kekriaika. Pyhäinpäivä. Vanhan perinteen mukaan Pyhäinpäivänä laitettiin koti siistiksi, syötiin vähän parempaa ruokaa, sytytettiin kynttilät ja muisteltiin niitä, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Viljat ja juurekset oli - tietty - korjattu säilöön. Siksi tämä kausi onkin aivan mahtavaa - juuri noiden juurikkaiden ansiosta.

Uunissa haudutetut juurekset/kasvikset

Punajuurikeitto

Haudutettu punakaali ja purjo

Juurespihvit, kuhafile, fenkolikastike

Valoa ja tunnelmaa

Hyvää vkl!
Klemmari




maanantai 5. lokakuuta 2020

Lokakuuta

 Sama helle jatkuu, vaikka kuukausi vaihtui. No, tällä mennään. Nyt saa kulkea T-paita päällä. Ennen vanhaan kaiveltiin jo villavaatteita tähän aikaan.

Kasvit ovat tykänneet yhtä paljon tästä lämpimästä kuin me ihmisetkin. Päiväkaffen juonti on jatkunut edelleen.

Kelloköynnös on ollut kyllä niin tutustumisen arvoinen köynnös, eli aion ensi kesänäkin hankkia näitä taimia kiipeilemään.


Se oikein pursuaa kukkia näin lokakuussa.

Syysasteri paistattelee päivää 

Vieressä toinen lajike vasta nupuilla

Meillä on täällä nyt eläkeläisiä enemmänkin, kun tuo Isäntäkin on.
Pikkusen on semmosta perään katsomista. Varsinkin, kun Hän kaivaa raivurin vehkeet päälleen.
Muuten elämä jatkuu samojen touhujen kanssa.

Mie aivan romahan, kun kuulen raivurin äänen.

Onhan täällä lääniä raivata. Mutkun haluais säästää niitä istutettuja...
Havupuita haluaisin säästää tuonne piha-alueen reunoille, jotta ne pikkusen himmais tuulta.

Ihania syyspäiviä!

Klemmari




sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Syyshelle

 Huh, mitä hellepäiviä onkaan ollut näin syyskuun loppupuolella! Reilusti yli 20 astetta on meilläkin mittari näyttänyt koko viime viikon. Ulkona on syöty ja kahviteltu kuin niinkuin kesälläkin. 

Ihana ruska on tänä vuonna. Ainakin, mitä olen seurannut ihmisten laittamia kuvia nettiin. Siitä intoutuneena kävin räpsimässä meidän pihan ruskakuvia.

Maksaruoho

Kelloköynnös

Hyvin on säileikön täyttänyt

Punaposkinen omena

Ruusukin vielä kukkii

Aronia


Aronia toiselta puolelta

Kuunliljat

Villiviini - tänä kesänä istutettu

Pähkinäpensas aamuauringossa

Iloiset kehäkukat

Nautitaan syksystäkin!

Klemmari

perjantai 11. syyskuuta 2020

Syksyä

 Syksy alkaa olla läsnä. Illat hämärtyvät viikko viikolta aikaisemmin ja aikaisemmin. Pikkuhiljaa aletaan myös lämmittää uuneja. Siinä on oma hohtonsa, tuleen tuijottamisessa. Se on suorastaan terapeuttista.


Kynttilöitäkin on jo kaivettu esiin ja niitä on sytytelty.


Vanhat lasiastiat ovat kauniita tuikkukippoina

Säilöntäaika on juuri parhaimmillaan. Tänä vuonna oikaisin aika paljon ja toki kokemus on myös osoittanut, mitä kannattaa säilöä ja mitä ei. Kahden aikuisen säilömiset on pian säilötty. 
Varsinkin, kun esim. pensaspavut, kukkakaali ja parsakaali meni raakana pakkaseen.

Sieniä on aika paljon, osa niistä on käytetty pannulla ja pakkaseen, osa kuvattu.
Mansikat ja mustikat on pakkasessa, niitä on säilötty myös jälkikasvulle.
Saskatooneja ei tänä vuonna ehditty poimia- riittävästi. Linnut piti huolen niistä.
Karhunvatukkaa on tullut hyvin. Samoin vadelmaa, myös villivadelmaa.
Viinirypäle teki varmaan viime vuonna niin ison sadon, että tänä vuonna himmaillaan. Toki sieltä muutama terttu on saatu mehumaijaan muiden marjojen sekaan.

Kirsikat meni kanssa parempiin suihin  - eli linnuille. Toki niistä pienen liköörisatsin sain. 
Ai että joulun aikaan magiaa juomaa....

Tää kellloköynnös on aikas kiva. 
Vaikkei se hurjasti kukkia olekaan tehnyt, 
se on meillä ainakin kiva tuulensuoja tuohon verannalle

Nyt se kukki myös sisäpuolelle.

Ihania syyspäiviä!

Klemmari



keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Kesän kauneutta pihassa

Viimeiseen asti pitää kesäilloista nauttia.

Vähän pettoja lisää, kun ilma viilenee, mutta ulkona pitää syödä.

Vähän Bling-Blingiä

Pehmeän tulista paprikakeittoa alkuruokana


Mausteista ja itämaista. 
Kanaa ja kasviksia sekä sahramiriisiä
Hyvin tarkenee, kun syö maukkaita ruokia.

Elämä on ihanaa!

Klemmari


torstai 13. elokuuta 2020

Elokuuta

 Huispaus, miten tämä kesä onkaan mennyt nopeasti. Täällä blogissakaan ei ole tullut käytyä. Ei silti, eihän sitä kukaan ole kaivannutkaan.
Kesä on ollut erilainen verrattuna aikaisempiin kesiin. Me tosin täällä maalla elämme korona-vapaalla alueella ja muutenkin maaseutuelämä suo pienemmät, mutta terveemmät puitteet asumiselle. Täällä ei tarvi ruuhkissa aikaansa viettää.
Kevään hiljaiselon jälkeen oli niin kiva, kun lapseni tulivat ja muistivat syntymäpäiväni. Tapaaminen on riemuisa. Syötiin ja juteltiin. Nuoriso opetti uuden korttipelinkin. Hienoa, kun nykynuorisokin pelaa lautapelejä ja korttipelejä.

Rönsyilevä piha

Yhä ylös kipuaa - katolle hän kiipeää...
Ainankin nyt jo menossa katolle ja muutama kukkakin on ilmestynyt.
Kaunis kelloköynnös.


Ensin kukat ovat vaaleat

Sitten muutuvat violetiksi


Perhosiakin. Ei tosin - ainakaan vielä - niin paljoa kuin viime kesänä

Elokuun tunnelmaa

Hortensat tykkäävät tästä kesästä

Ruusut ovat kukoistanee myös tänä kesänä



Hitto, kun hikoilin taas uuden bloggerin kanssa! 
Muutin sitten vanhaan. 
Mistään ei löydy, miten saa tunnisteita poistettua.
Eikä uuteenkaan mahdu yhtään enempää kuin 200!
Agrrr!

Löysin tämmösen ihanan taulun. 
Vielä se hakee paikaansa, mutta kyllä sille paikka vielä löytyy..



Mutta, kyselin tässä jokin aika sitten, mistä löytäisi uuden sohvan tähän vanhaan taloon.
Juu, oli laatikkoa ja harmaata todella paljon esillä.
Mutkun se ei käy meille.
Meillä pitää olla muotoa ja väriä. Vähän töitä se teetti, mutta odotus palkittiin.

Tadaa!
On tupsua, on nyöriä, on muotoa!


Sohva on ollut valossa, joten kuvio on hieman haalistunut, mutta meidän menoo se ei haittaa tippaakaan! Hyvä, tukeva sohva. Isäntäkin on päikkärit siinä ehtinyt ottaa.


Nautitaan vielä elokuun lämmöstä.
Vielä on kesää jäljellä...

Klemmari